Effect of weather on the abundance of winter eggs of the European red spider mite on apple

Abstract

Hedelmäpuunkin talvehtivan kannan runsauden selvittäminen on hyödyksi seuraavan kevään torjuntatarvetta arvioitaessa. Arviointia varten tarvittavien oksanäytteiden tarkastus on aikaavievää. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kasvukauden lämpötilan ja sadesumman vaikutusta hedelmäpuupunkin talvehtivan kannan suuruuteen sekä mahdollisuutta käyttää säätekijöihin perustuvaa runsausarviota apuna arvioitaessa vuosittaista näytteiden tarkastustarvetta. Lisäksi selvitettiin torjunta-aineiden käytön vaikutusta talvimunien runsauteen. Hedelmäpuupunkkien talvimunien runsaus tutkittiin vuosina 1984-1989 kaupallisista hedelmätarhoista ja kotipuutarhoista kerättyjen oksanäytteiden (N=279) avulla. Tutkimusaikana kasvukauden tehoisat lämpösummat Piikkiössä olivat 1030-1564 päiväastetta ja touko-lokakuun sadesummat 289-562 mm. Elo-, heinä- ja kesäkuun sekä koko kasvukauden lämpösummien kasvu vaikutti hedelmäpuupunkin talvimunien määrää lisäävästi. Sen sijaan touko-, loka- ja elokuun sekä koko kasvukauden sadesummien kasvulla oli talvimunien määrää vähentävä vaikutus. Kylmät talvet 1984/85 ja 1986/87 vaikuttivat hedelmäpuupunkin talvimunien kuoriutumiseen alentavasti 70 ja 26 % verrattuna vuosien 1986 ja 1988 'normaalitalviin'. Lämpö- ja sadesummia voidaan käyttää alustaviin arvioihin talvehtivien hedelmäpuupunkkien runsaudesta omenaviljelyksillä. Seuraavat yleistykset voidaan tehdä: 1) sateinen toukokuu ja elokuu ja/tai lokakuu sekä kylmä elokuu ja/tai koko kasvukausi johtavat vähäiseen talvimunien määrään, 2) kuiva toukokuu ja elokuu ja/tai lokakuu sekä lämmin elokuu ja/tai koko kasvukausi johtavat suureen talvimunien määrään. Ensimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tarve tarkkailla talvimunien määrää on pienempi kuin normaalina vuonna. Toisaalta toisen vaihtoehdon toteutuessa runsas talvimunien määrä on helposti havaittavissa ilman erityistä näytteenottoa. Jos kumpikaan vaihtoehto ei toteudu, tällaisena 'normaalina' vuonna on syytä tehdä tarkempi havainnointi näyteoksista. Hyönteisten ja omenaruven torjunta-aineiden käyttökertojen kasvu vaikutti hedelmäpuupunkin talvimunien määrää lisäävästi. Jos torjunta-aineita ei käytetä lainkaan, ei hedelmäpuupunkin torjuntakaan ole tarpeen. Tarhakohtaisesti hedelmäpuupunkin talvimunien runsaudet vaihtelevat huomattavasti. Myös omenalajikkeiden välillä esiintyi suuria eroja, mutta tässä tutkimuksessa yleisimpien lajikkeiden Lobon ja Punakanelin välillä ei ollut merkitseviä eroja. Muiden lajikkeiden osalta tilastollista vertailua ei tehty aineiston hajanaisuuden vuoksi.

Winter eggs of the European red spider mite Panonychus ulmi were counted on apple twig samples (N = 279) collected in south-western Finland in the winters of 1984/85 through 1989/90. The results of the counts were analyzed to determine the effect of the regional temperature and precipitation during the preceding growing season on the abundance of overwintering spider mite eggs. The total effective temperature sum of the growing seasons in day-degrees over + 5 OC varied between 1030 and 1564 and the total precipitation between 289 and 562 mm in May - October. The number of P. ulmi winter eggs in commercial orchards correlated positively with the sum of day-degrees in August, July, June and during the entire growing period. There were negative correlations between the numbers of P. ulmi winter eggs and the precipitation in May, October, August and in the entire growing season. The cold winters of 1985 (min. temp. - 36.7 ºC) and 1987 (- 34.0 ºC) reduced the percentage of winter egg hatching to 23 and 56.5 %, respectively, compared to the mean hatching rate of 75-77 % in 1986 and 1988. The value of weather records to facilitate the prognosis of need of early spring sprays against P. ulmi is discussed.