Luke
 

Effect of dietary fish meal on the palatability and fatty acid composition of pork

Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science|Agricultural Research Centre of Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.

Pysyvä osoite

URI

Tiivistelmä

Kaksiosaisessa tutkimuksessa selvitettiin dieetin erilaisten kalajauhomäärien vaikutusta lihasikojen tuotantotuloksiin sekä lihan rasvahappokoostumukseen ja makuun. Toisessa osassa selvitettiin myös, kuinka kalajauhon poisjättäminen rehusta eri aikoina ennen teurastusta vaikuttaa sian silavan rasvahappokoostumukseen ja makuun. Ensimmäisessä kokeessa rehut sisälsivät kalajauhoa 0, 2.7, 6.5 ja 13.0 %ja koeryhmät saivat samaa rehuseosta koko kokeen ajan. Toisessa kokeessa rehuissa oli kalajauhoa 0, 2, 5 ja 10 %. Osa koeryhmistä sai kalajauhopitoista rehua koko kokeen ajan ja osalla ryhmistä kalajauhon käyttö lopetettiin 7, 5 tai 3 viikkoa ennen teurastusta. Kokeissa ei havaittu merkitseviä eroja tuotantotuloksissa eri ryhmien välillä. Rasvahappoanalyyseissä tutkittiin silavan kalarasvahappojen C22:5 ja C22:6 osuutta kokonaisrasvahapoista. Ensimmäisessä kokeessa ko. rasvahappojen pitoisuus silavassa nousi suoraviivaisesti, kun rehun kalajauhopitoisuus nousi (p<0.001). Toisessa kokeessa silavan C22:5- ja C22:6-rasvahappojen pitoisuus oli sitä alhaisempi mitä aikaisemmin ennen teurastusta kalajauhon käyttö lopetettiin. Kaksi prosenttia kalajauhoa saaneiden eläinten silavan C22:5- ja C22:6-rasvahappopitoisuus ei ylittänyt 0.5 % rajaa kokeessa 2. Tuoreissa lihanäytteissä ei varsinaista kalanmakua esiintynyt. Puolen vuoden tai 7-8 kuukauden pakastuksen jälkeen lihan makuvirheet lisääntyivät, kun rehu sisälsi yli 5 % kalajauhoa. Mitä pidemmän aikaa eläimet saivat kalajauhoa sitä selvemmin makuvirheet ilmenivät. Kahden prosentin kalajauhomäärä ei aiheuttanut kalanmakua lihaan pakastussäilytyksen jälkeen. Johtopäätöksenä kokeista voidaan sanoa, että tuoreessa sianlihassa ei ilmene kalanmakua, vaikka dieetissä on kalajauhoa jopa 10 %. Pakastuksen jälkeen kalajauhoa syöneiden eläinten lihassa makuvirheiden määrä lisääntyi selvästi. Kaikissa tilanteissa turvallista olisi käyttää kalajauhoa alle 2 % lihasikojen dieeteissä. Alle 45 kiloisten lihasikojen rehu voi sisältää kalajauhoa 5 %, jos loppukasvatusrehu ei sisällä kalajauhoa.

ISBN

OKM-julkaisutyyppi

A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Julkaisusarja

Agricultural Science in Finland

Volyymi

1

Numero

1

Sivut

Sivut

21-26

ISSN

0789-600X

DOI