Effect of dietary fish meal on the palatability and fatty acid composition of pork

Abstract

Kaksiosaisessa tutkimuksessa selvitettiin dieetin erilaisten kalajauhomäärien vaikutusta lihasikojen tuotantotuloksiin sekä lihan rasvahappokoostumukseen ja makuun. Toisessa osassa selvitettiin myös, kuinka kalajauhon poisjättäminen rehusta eri aikoina ennen teurastusta vaikuttaa sian silavan rasvahappokoostumukseen ja makuun. Ensimmäisessä kokeessa rehut sisälsivät kalajauhoa 0, 2.7, 6.5 ja 13.0 %ja koeryhmät saivat samaa rehuseosta koko kokeen ajan. Toisessa kokeessa rehuissa oli kalajauhoa 0, 2, 5 ja 10 %. Osa koeryhmistä sai kalajauhopitoista rehua koko kokeen ajan ja osalla ryhmistä kalajauhon käyttö lopetettiin 7, 5 tai 3 viikkoa ennen teurastusta. Kokeissa ei havaittu merkitseviä eroja tuotantotuloksissa eri ryhmien välillä. Rasvahappoanalyyseissä tutkittiin silavan kalarasvahappojen C22:5 ja C22:6 osuutta kokonaisrasvahapoista. Ensimmäisessä kokeessa ko. rasvahappojen pitoisuus silavassa nousi suoraviivaisesti, kun rehun kalajauhopitoisuus nousi (p<0.001). Toisessa kokeessa silavan C22:5- ja C22:6-rasvahappojen pitoisuus oli sitä alhaisempi mitä aikaisemmin ennen teurastusta kalajauhon käyttö lopetettiin. Kaksi prosenttia kalajauhoa saaneiden eläinten silavan C22:5- ja C22:6-rasvahappopitoisuus ei ylittänyt 0.5 % rajaa kokeessa 2. Tuoreissa lihanäytteissä ei varsinaista kalanmakua esiintynyt. Puolen vuoden tai 7-8 kuukauden pakastuksen jälkeen lihan makuvirheet lisääntyivät, kun rehu sisälsi yli 5 % kalajauhoa. Mitä pidemmän aikaa eläimet saivat kalajauhoa sitä selvemmin makuvirheet ilmenivät. Kahden prosentin kalajauhomäärä ei aiheuttanut kalanmakua lihaan pakastussäilytyksen jälkeen. Johtopäätöksenä kokeista voidaan sanoa, että tuoreessa sianlihassa ei ilmene kalanmakua, vaikka dieetissä on kalajauhoa jopa 10 %. Pakastuksen jälkeen kalajauhoa syöneiden eläinten lihassa makuvirheiden määrä lisääntyi selvästi. Kaikissa tilanteissa turvallista olisi käyttää kalajauhoa alle 2 % lihasikojen dieeteissä. Alle 45 kiloisten lihasikojen rehu voi sisältää kalajauhoa 5 %, jos loppukasvatusrehu ei sisällä kalajauhoa.

The effect of graded levels of dietary fish meal was studied with growing pigs in two trials. Test diets contained fish meal 0, 2.7, 6.5 and 13 % in trial 1 and 0, 2, 5 and 10 % in trial 2. In trial 2, diets containing 5 or 10 % of fish meal were divided into four different treatments, where fish meal was withdrawn from the diet 7, 5, 3 or 0 weeks before slaughter. There were no significant differences in performance results between the treatments in trial 1. The contents of long chain polyunsaturated fatty acids C22:5 and C22:6 in the pork fat were analyzed in both trials and they increased linearly with increasing level of fish meal in the diets (trial 1 and 2) (p<0.001) and with length of fish meal feeding period (trial 2) (p<0.001). In organoleptic analyses of fresh meat samples there were no statistical differences between the treatments in trial 1. No off-flavours could be found from the fresh meat samples in trial 2. After a freezing period of 7 - 8 months, the off-flavour of the meat increased linearly with increasing content of fish meal in the diet in trial 1 (p<0.001). In trial 2, distinctness of off-flavours increased also with the level of fish meal and with the length of fish meal feeding period.