Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Selenium content of Finnish oats in 1997-1999: effect of cultivars and cultivation techniques

Eurola, Merja; Hietaniemi, Veli; Kontturi, Markku; Tuuri, Hannu; Kangas, Arjo; Niskanen, Markku; Saastamoinen, Marketta (2004)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
mtt-afs-v13n1_2p046.pdf (75.45Kt)
Lataukset 


Eurola, Merja
Hietaniemi, Veli
Kontturi, Markku
Tuuri, Hannu
Kangas, Arjo
Niskanen, Markku
Saastamoinen, Marketta

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science

Volyymi
13

Numero
1-2

Sivut
46-53


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2004
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311345
Tiivistelmä
Tutkimus oli osa Kaura raaka-aineen laadunohjausjärjestelmä -hanketta, jossa selvitettiin laajasti suomalaisen kauran laatua ja soveltuvuutta elintarvikeja rehukäyttöön. Tavoitteena oli selvittää kauran seleenipitoisuuksia sekä lajikkeen ja luomuviljelyn vaikutusta seleenipitoisuuksiin. Näyteaineisto koostui MTT:n tutkimusasemien ja yhteistyökumppanien kaurakokeiden satonäytteistä sekä seleeniseurantatutkimuksen yhteydessä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta saaduista tilanäytteistä. Virallisissa lajikekokeissa kauran keskimääräiset seleenipitoisuudet olivat 0,110, 0,120 and 0,160 mg kg-1 kuiva-ainetta vuosina 1997-1999 vaihteluvälin ollessa 0,016-0,460 mg kg-1 kuiva-ainetta. Tilanäytteiden keskimääräiset seleenipitoisuudet olivat 0,050 and 0,130 mg kg-1 kuiva-ainetta vuosina 1998-1999, vaihteluväli <0,010-0,330 mg kg-1kuiva-ainetta. Suomessa vuodesta 1984 alkanut seleenin lisääminen moniravinteisiin lannoitteisiin on tärkein viljojen seleenipitoisuuksiin vaikuttava tekijä. Vuonna 1998 seleenin määrää lannoitteissa nostettiin 6:sta 10 mg:aan kilossa, mikä näkyy myös tässä tutkimuksessa kauran suurempina seleenipitoisuuksina vuonna 1999. Myös maaperä ja ilmastolliset tekijät vaikuttavat liukoisen, kasveille käyttökelpoisen seleenin määrään maassa ja sitä kautta kauran seleenipitoisuuksien vaihteluun. Esimerkiksi satokausi 1998 oli hyvin sateinen ja viileä, jolloin seleenipitoisuudet jäivät monilla koepaikoilla pienemmiksi kuin muina tutkimusvuosina. Kauran keskimääräiset seleenipitoisuudet ovat nyt lähellä alkuperäistä seleenilannoitukselle asetettua tavoitetasoa, joka on viljoille 0,1 mg kg-1. Virallisissa lajikekokeissa eri lajikkeiden seleenipitoisuudet poikkesivat toisistaan selvästi. Veli- ja Leila-lajikkeiden seleenipitoisuudet olivat systemaattisesti suurempia kaikkina tutkimusvuosina. Luomulajikekokeissa lajikkeiden välisiä eroja ei voitu havaita, koska seleenipitoisuudet olivat alle määritysrajan, 0,010 mg kg-1. Seleenilannoituksen puute näkyy selvästi luomuviljelyssä, jossa kauran seleenipitoisuudet olivat pienempiä kuin tavanomaisessa viljelyssä.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste