Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite

Kadmium Suomen peltoekosysteemeissä: pitoisuuksia, taseita ja riskejä

Mäkelä-Kurtto, Ritva; Louekari, Kimmo; Nummivuori, Sari; Sippola, Jouko; Kaasalainen, Marika; Kuusisto, Erna; Virtanen, Virpi; Salminen, Reijo; Tarvainen, Timo; Malm, Jukka (2003)

 
Avaa tiedosto
met27.pdf (837.0Kt)
Lataukset 


Mäkelä-Kurtto, Ritva
Louekari, Kimmo
Nummivuori, Sari
Sippola, Jouko
Kaasalainen, Marika
Kuusisto, Erna
Virtanen, Virpi
Salminen, Reijo
Tarvainen, Timo
Malm, Jukka

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
27

Sivut
51 s. + 12 liitettä


MTT
2003
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-770-X
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa ja sadan vuoden ennusteita kadmiumin pitoisuuksista, taseista ja riskeistä Suomen peltoekosysteemeissä. Maaveden kadmiumpitoisuus mitattiin 16 maanäytteestä kyllästysuuttoa käyttäen. Mittaustuloksista johdettiin matemaattinen yhtälö, jonka avulla laskettiin maaveden kadmiumpitoisuus 338 maanäytteessä, joista määritettiin myös kadmiumin kokonaispitoisuus kansainvälisellä standardimenetelmällä. Tuloksia tarkasteltiin maalajiryhmittäin ja alueittain. Kansainvälisillä malleilla selvitettiin nykyisiä ja ennustettiin tulevia kadmiumtaseita ja -riskejä, kun fosforilannoitteet sisälsivät eri määriä kadmiumia. Sitä oli joko tavanomainen suomalainen pitoisuus, 2,5 mg/kg fosforia (P), Suomessa suurin sallittu pitoisuus, 50 mg/kg P, tai eurooppalainen keskivertopitoisuus, 138 mg/kg P. Viljelykasveina olivat vehnä, peruna ja sokerijuurikas. Fosforilannoitteiden osuus peltojen kadmiumkuormituksesta oli 10-95 %. Lannoitteiden nykyinen kadmiumpitoisuus näytti turvaavan kadmiumkuormitusten ja -poistumien tasapainon peltomaassa sadan vuoden kuluttuakin. Jos kadmiumpitoisuus nousisi tämänhetkiselle suurimmalle sallitulle tasolle, seuraavan sadan vuoden aikana maan ja maaveden kadmiumpitoisuus kasvaisi 10-50 %:lla ja satojen 5-15 %:lla. Sen sijaan eurooppalaisia keskivertolannoitteita käyttäen maan ja maaveden kadmiumpitoisuus nousisi Suomessa sadan vuoden kuluessa 50-150 % ja viljelykasvien 20-40 %. Eniten kasvaisi vehnän ja vähiten sokerijuurikkaan kadmiumpitoisuus. Eniten maan ja maaveden kadmiumpitoisuus suurenisi perunan viljelyssä ja vähiten sokerijuurikkaan viljelyssä. Jo Suomessa suurimman sallitun määrän kadmiumia sisältävät fosforilannoitteet heikentäisivät viljelymaan, satojen ja vesien laatua sekä lisäisivät ympäristö- ja terveysriskejä. Niinpä fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuuden tulisi pysyä Suomessa pienenä, jos haluamme pitkällä tähtäimellä huolehtia elintarvikkeiden turvallisuudesta, ympäristön puhtaudesta ja kestävästä kehityksestä.
 
Collections
  • Maa- ja elintarviketalous [149]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus