Impact dehulling oat grain to improve quality of on-farm produced feed : 1. Hullability and associated changes in nutritive value and energy content
Peltonen-Sainio, Pirjo; Kontturi, Markku; Rajala, Ari; Kirkkari, Anna-Maija (2004)
Peltonen-Sainio, Pirjo
Kontturi, Markku
Rajala, Ari
Kirkkari, Anna-Maija
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
13
Numero
1-2
Sivut
18-28
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2004
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311348
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311348
Tiivistelmä
Kauran kuori vastaa ravintoarvoltaan heikkolaatuista olkea, mikä heikentää huomattavasti kauran ravintoarvoa. Teollisuudesta tutulla kuorinnalla voidaan parantaa kotoisen kaurarehun laatua myös maatiloilla, tai kuorinta voidaan teettää kaupallisella kuorijalla. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka Rivakka-keskipakokuorijan (Nipere Oy) säädöt ja kuorittavan kauraraaka- aineen laatu vaikuttavat ydinsaantoon, hävikkiin sekä jyvien ravitsemukselliseen laatuun ja energiapitoisuuteen. Kauran kuorintakokeet järjestettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla. Virallisissa lajikekokeissa vuonna 2000 kasvatettua Salo-kauran jyväsatoa kuorittiin Rivakka-keskipakokuorijalla käyttäen useita kierrosnopeuksia (200 500 kierrosta minuutissa). Tutkimustulokset osoittivat, että kuoriutuvuus parani kierrosnopeuden lisääntyessä. Hyvä kuorintateho saavutettiin käyttämällä 350 kierrosta minuutissa, koska tällöin kuoriutumatta jääviä jyviä oli niukasti (alle 10 %) ja saatavan ydinsadon ravitsemuksellinen arvo sekä energiapitoisuus parantuivat huomattavasti kuorimattomaan kauraan verrattuna. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kuorittavan kauraraaka-aineen ominaisuuksien merkitystä kuorintatulokseen. Eri satovuosien (1996 2000) Salo-kauraa kuorittiin vakionopeudella (350 kierrosta minuutissa). Lisäksi järjestettiin erillinen kostutuskoe, jossa tutkittiin kuinka jyvän kosteus vaikuttaa jyvien kuoriutuvuuteen. Kuorittavan raaka-aineen laatu vaikutti huomattavasti kuorintatulokseen. Jyväkoko tai kuoripitoisuus eivät kuitenkaan yksinään selittäneet kuoriutuvuutta. Mitä korkeampi jyvän kosteuspitoisuus oli, sitä heikommin jyvät kuoriutuivat. Normaaliin varastokosteuteen kuivattu sato kuoriutui jo riittävästi hyvän ravitsemuksellisen arvon varmistaakseen. Tutkimustulosten perusteella yhteenvetona voidaan todeta, että kauran keskipakokuorinta olennaisesti paransi kauran ravinto- ja energiapitoisuutta tarjoten varteenotettavan vaihtoehdon paljasjyväisen kauran viljelylle.