Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Variation in biomass related variables of reed canary grass

Sahramaa, Mia; Ihamäki, Helena; Jauhiainen, Lauri (2003)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf12_213.pdf (362.0Kt)
Lataukset 


Sahramaa, Mia
Ihamäki, Helena
Jauhiainen, Lauri

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
12

Numero
3-4

Sivut
213-225


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2003
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069173
Tiivistelmä
Monivuotinen ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) on melko uusi bioenergian ja paperin raaka-aineeksi soveltuva heinäkasvi Pohjois-Euroopassa. Ruokohelven lajikejalostus aloitettiin Suomessa, koska kotimaisia lajikkeita ei ole jalostettu. Agronomisesti tärkeiden ominaisuuksien riittävä geneettinen muuntelu on uusien lajikkeiden tuottamisen perusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää biomassan tuotantoon liittyvien ominaisuuksien vaihtelua ja niiden välisiä riippuvuuksia. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisesta kenttäkokeesta vuosina 1994 1998. Aineisto koostui villeistä ja jalostetuista ruokohelvistä, jotka jaettiin kymmeneen ryhmään alkuperän perusteella. Kokeesta määritettiin biomassasato, eri kasvinosien osuudet, korren solmuista lähtevien versojen lukumäärä, solmujen lukumäärä, lehtiala ja talvehtiminen. Riippuvuuksien tarkasteluun otettiin mukaan myös röyhyjen lukumäärä, kasvin pituus ja tuleentuminen. Tulokset osoittivat, että ruokohelvellä on suuri satopotentiaali. Biomassasato oli neljäntenä korjuuvuonna yli 13 t ka ha-1. Jalostetulla aineistolla ja eteläsuomalaisella villeistä populaatioista koostuvalla ryhmällä oli suurin biomassasato, kun taas kaikkein pohjoisimmalla ryhmällä sato oli heikoin. Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Ominaisuuksista muodostettiin kolme erillistä kokonaisuutta, faktoria, jotka olivat korkea biomassasato , lehti-verso sekä nopean kehittymisen faktori . Muodostuneet faktorit selittivät 45 % aineistossa esiintyvästä kokonaisvaihtelusta. Biomassasato suureni, kun röyhyjen lukumäärä neliömetrillä lisääntyi, kasvusto piteni, korren osuus kasvista suureni tai solmujen osuus korressa lisääntyi. Kaikkien mitattujen ominaisuuksien suhteen aineistossa esiintyi runsaasti vaihtelua, mikä mahdollistaa uusien lajikkeiden jalostamisen.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste