Nitrogen and phosphorus losses from a feedlot for suckler cows
Uusi-Kämppä, Jaana (2002)
Uusi-Kämppä, Jaana
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
11
Numero
4
Sivut
355-369
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2002
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069157
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069157
Tiivistelmä
Nautojen kasvatusta ulkotarhoissa ja lypsylehmien ulkoiluttamista jaloittelutarhoissa harjoitetaan arviolta noin 200 maatilalla Suomessa. Tarhojen aiheuttamasta ympäristö kuormituksesta kylmissä olosuhteissa on vähän tutkimustietoa. Niinpä emolehmien talviaikaisesta tarhaamisesta aiheutuvaa vesistö kuormitusta alettiin tutkia MTT:n emolehmä navetalla vuonna 1997. Emolehmiä tarhattiin neljässä metsä tarhassa (975-1300 m2) talvikuukausina 1997-2000. Kesän emot vasikoineen viettivät laitumella. Kussakin tarhassa oli kahdeksan emolehmää. Lehmien ruokinta- ja makuupaikat sijaitsivat tarhojen etuosassa. Tarhojen etu- ja takaosasta sekä tarhoja ympäröivästä metsästä otettiin maanäytteitä, joista määritettiin NH4-N:n, NO3-N:n ja helppoliukoisen fosforin (PAAAc) pitoisuudet. Lisäksi maahan kaivettiin 30-40 cm:n syvyyteen vajovesilysimetrejä, joihin kerättiin vajovettä. Lysimetreihin kertyneestä vajovedestä määritettiin NH4-N:n, NO3-N:n, kokonaistypen, PO4-P:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lisäksi tarhojen vieressä virtaavasta ojavedestä otettiin vesinäytteitä ravinnemäärityksiä varten v. 1998. Suuri osa pintavalunnasta kerääntyi tarhojen etuosaan, jossa emolehmät viettivät suurimman osan ajastaan. Sekä vajovesien että maanäytteiden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat tarhojen etuosassa suuremmat kuin tarhojen takaosassa. Tarhoja ympäröivästä metsä maasta mitattiin alhaisimmat pitoisuudet. Tarhojen etuosassa 0-20 cm:n syvyydessä oli kokeen loppuessa NH4-N:ä 55 mg l 1, NO 3-N:ä 14 mg l 1 ja helppoliukoista fosforia 29 mg l 1 maata. Tarhojen ulkopuolella olevassa metsämaassa vastaavat pitoisuudet olivat 3 mg NH4-N ml 1, 0, 1 mg NO3-N ml 1 ja 2 mg P AAAc ml 1. Yhden metrin paksuisessa tarhan etuosan maakerroksessa oli yhden tai kahden tarhausvuoden jälkeen 410 kg NH4-N ha 1 ja 28 kg NO 3-N ha 1. Vajoveden ravinnepitoisuudet olivat suuria. Kokonaisfosforipitoisuus oli 1,73 28,2 mg l 1, kokonaistyppipitoisuus 206 1368 mg l 1 ja NH4-N-pitoisuus 123 1121 mg l 1. Vastaavia typpipitoisuuksia oli mitattu Yhdysvalloissa kiinteä pohjaisen ulkotarhan valumavedestä. Maapohjaisen tarhan ravinnekuormitus voikin kasvaa suureksi, jollei tarhaa suunnitella ja hoideta asiallisesti.