Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Cropping system impact on soil quality determinants

Vestberg, Mauritz; Kukkonen, Sanna; Saari, Kaisa; Uosukainen, Marjatta; Palojärvi, Ansa; Tuovinen, Tuomo; Vepsäläinen, Milja; Niemi, Maarit (2002)

 
Avaa tiedosto
afsf11_311.pdf (772.8Kt)
Lataukset 


Vestberg, Mauritz
Kukkonen, Sanna
Saari, Kaisa
Uosukainen, Marjatta
Palojärvi, Ansa
Tuovinen, Tuomo
Vepsäläinen, Milja
Niemi, Maarit

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
11

Numero
4

Sivut
311-328


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2002
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069159
Tiivistelmä
Viljelyjärjestelmän vaikutusta maan kasvukunnon biologisiin ja kemiallisiin tekijöihin tutkittiin MTT:n Laukaan tutkimus-ja valiotaimiaseman pitkä aikaisessa kenttä kokeessa. Tutkimuksessa verrattiin neljän viljelykierron vaikutuksia maaperäominaisuuksiin. Tavanomaisessa viljelykierrossa (A)viljeltiin lähinnä viljakasveja (ohra-ohra-ruis-kaura-nauris-kaura vuoteen 1993, jonka jälkeen ohra-ohra-ruis-kaura-ohra-ohra), jotka lannoitettiin suositusten mukaisesti. Kierto A jatkui tavanomaisena viljanviljelynä perustamisvuodesta 1982 vuoteen 1999 asti. Kierto B oli vuoteen 1993 asti muuten A:n kaltainen, mutta sitä lannoitettiin 50 % vähemmän. Kierrot C ja D olivat vuoteen 1993 asti omavaraisia kiertoja, joten niiden typpilannoitus oli peräisin kiertoihin sisältyvistä palkokasveista (ohra-puna-apila-ruis-hernekaura-nauris- hernekaura). Lisäksi näille kierroille annettiin karjanlantaa (vain kokeen alussa), biotiittia ja raakafosfaattia korvaamaan sadon mukana poistunutta kaliumia ja fosforia. Kierrosta C kaikki palautukset kynnettiin käsittelemättöminä maahan, kun taas D-kierrosta palautukset kompostoitiin. Vuonna 1994 kierrot B ja C muutettiin luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaihekierroksi 1 ohra-nurmi-nurmi-nurmi-ruis- hernekaura)ja kierto D luonnonmukaisen viljelyn siirtymä vaihekierroksi 2 (ohra-nurmi-nurmi-ruis-kaura-nurmi). Koealueelle tehtiin viljavuusanalyysit vuosina 1983, 1989,1991,1995 ja 1999. Lisäksi vuonna 1999 määritettiin erilaisia biologisia ominaisuuksia koealueen viljaa kasvavista ruuduista. Kiertojen C ja D maaperässä oli vähemmän liukoista fosforia ja kaliumia kuin A-kierron maaperässä. Viljely järjestelmä ei sen sijaan vaikuttanut maan pH-tai johtolukuun eikä maan kalsiumin ja magnesiumin määriin. Jotkut biologiset ominaisuudet olivat reagoineet viljelyjärjestelmään ja toiset eivät. Maan mikrobien typen ja hiilen määrä sekä lierojen lukumäärä ja biomassa olivat luomukierroissa suurempia kuin tavanomaisessa kierrossa. Myös maan orgaanisen hiilen määrä ja denpidätyskapasiteetti olivat yleensä suurempia luomu- kuin tavanomaiskierroissa. Sen sijaan vuodenaika vaikutti enemmän kahdentoista maaperä entsyymin aktiivisuuksiin. Ankeroisten määrä, orgaanisen aineksen hajoamisnopeus, mykorritsan määrä ja toiminta eivät juuri muuttuneet viljelyjärjestelmän muuttuessa. Kenttä kokeen perustamisvaiheessa vuonna 1982 oli pienelle alueelle tapahtunut kalkitusvirhe, joka vielä 17 vuotta myöhemmin näkyi kohonneina kalsium-, fosfori-, pH-ja johtolukuina alueella. Maa muistaa äärikäsittelynsä pitkään. Ylimääräinen kalkitus ei kuitenkaan heijastunut maaperän biologisiin ominaisuuksiin paitsi mykorritsaitiöiden määrään, joka kasvoi yllä mainittujen kemiallisten ominaisuuksien kohotessa. Toinen esimerkki maan muistista on B-kierto, jonka fosforin ja kaliumin sekä lierojen määrät vuonna 1999 olivat lähempänä A-kierron lukuja kuin C-ja D-kierron lukuja. Tässä tutkimuksessa yritettiin määrittää keskeisiä biologisia maaperäominaisuuksia, joita voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön pelto- ja puutarhamaan kasvukunnon mittareina.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus