Monitoring of Finnish arable land: changes in soil quality between 1987 and 1998

Tutkimus oli osa viljelymaiden pitkäaikaista seurantaa,joka on alkanut vuonna 1974 ja jonka tavoitteena on ollut tuottaa aikaan ja paikkaan sidottua tietoa peltojen kemiallisista ominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tämän tutkimusosuuden tarkoituksena oli seurata maan ominaisuuksien kehittymistä aikavälillä 1987-1998. Tavoitteena oli saada kattava kuva peltomaiden tilasta vuonna 1998 sekä peltomaissa tapahtuneista muutoksista vuodesta 1987 ja muutosten aiheuttajista. Maanäytteet kerättiin vuonna 1998 samoilta 705 peltolohkolta, jotka sijoittuivat tasaisesti koko viljellylle alueelle, ja analyysituloksia verrattiin vuoden 1987 vastaaviin tuloksiin. Näytteistä määritettiin maalaji, pH, orgaaninen hiili (C), johtoluku, tilavuuspaino, helppoliukoiset pää -ja hivenravinteet sekä helppoliukoiset raskasmetallit. Analyysimenetelm ä t olivat samat kuin tavanomaisessa viljavuustutkimuksessa. Fosfori, kalium, kalsium, rikki ja magnesium uutettiin maanäytteistä liuokseen (AAAc, pH 4,65), joka oli 0,5 M ammoniumasetaatin ja 0,5 M etikkahapon suhteen, ja alumiini, kadmium, koboltti, kromi, kupari, rauta, mangaani, molybdeeni ja sinkki muuten edellisen kaltaiseen liuokseen (AAAc-EDTA, pH 4,65) paitsi, että liuos o li myös 0,02 M natriumetyleenidiamiinitetraetikkahapon (Na 2 EDTA) suhteen. Boorin ja seleenin määrittämiseksi maanäytteet uutettiin kuumaan veteen. Johtoluku ja pH mitattiin vesiuutteesta. Merkittävimpiä ravinnemuutoksia vuodesta 1987 vuoteen 1998 olivat helppoliukoisen fosforin, rikin, kuparin ja sinkin lisääntyminen lähes 20 prosentilla. Kalsiumin, magnesiumin ja raudan pitoisuudet lisääntyivät hiukan, ja kaliumin, boorin, koboltin ja molybdeenin pitoisuudet vähenivät lievästi. Muutokset peltojen ravinnepitoisuuksissa olivat yleensä seurausta lannoitteiden käyttömäärissä tapahtuneista vastaavista muutoksista. Sen sijaan fosfori- ja kuparipitoisuudet nousivat, vaikka vastaavat ravinnelisäykset lannoitteissa huomattavasti vähenivät tutkimusjakson aikana. Fosfori-ja kuparipitoisuuksien nousun maassa selitti se, että näiden aineiden lisäykset maahan olivat kuitenkin vielä selvästi suuremmat kuin näiden aineiden poistumat maasta. Viljelymaiden todettiin lievästi happamoituneen, vaikka kalkitusaineiden käyttölisääntyi. Lasku pH-luvussa johtui ilmeisesti siitä, että lannoitetyppeä käytettiin aikavälillä 1987-1998 keskimäärin jonkin verran runsaammin kuin edellisellä tutkimusjaksolla 1974-1987. Haitallisten raskasmetallien pitoisuudet kehittyivät suotuisasti, sillä helppoliukoisen kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet maassa pysyivät ennallaan ja kromin pitoisuus kasvoi vain vähän. Syy myönteiseen kehitykseen oli raskasmetallipäästöjen ja -laskeumien oleellinen pieneneminen.