Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Effects of group size and early handling on some behavioural and physiological welfare parameters in farmed blue foxes

Ahola, Leena; Harri, Mikko; Mononen, Jaakko; Pyykönen, Teija; Kasanen, Sari (2002)

 
Avaa tiedosto
afsf11_25.pdf (51.95Kt)
Lataukset 


Ahola, Leena
Harri, Mikko
Mononen, Jaakko
Pyykönen, Teija
Kasanen, Sari

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
11

Numero
1

Sivut
25-35


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2002
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069165
Tiivistelmä
Tarhattuja sinikettuja kasvatetaan vieroituksen jälkeen yleisimmin uros-naaraspareittain perinteisissä kettuhäkeissä. Kritiikki tätä kasvatustapaa kohtaan ja yleinen kiinnostus tuotantoeläinten hyvinvointiin on kuitenkin lisännyt tarvetta etsiä vaihtoehtoisia kasvatusmuotoja tarhattaville turkiseläimille. Tässä työssä selvitettiin sisarusten läsnäolon (sosiaalinen rikaste) ja varhaisen käsittelyn (eläimen pelokkuuden vähentäminen ihmisen läheisyyteen tottumisen seurauksena) vaikutusta tarhattujen sinikettupentujen hyvinvointiin. Saadut tulokset osoittivat, että sinikettujen varhaisella käsittelyllä oli vain lyhytkestoinen positiivinen vaikutus, joka näkyi kasvun parantumisena kasvukauden alussa. Myöhemmin syksyllä varhaista käsittelyä saaneiden kettujen lisämunuaisen aktiivisuus oli kuitenkin korkeampaa, eli käsitellyt ketut näyttivät kokeneen pitkäkestoista stressiä enemmän kuin käsittelemättömät ketut. Ryhmäkoko (uros-naaraspari tai ryhmä, jossa kolme urosta ja kolme naarasta) ei vaikuttanut mitattuihin fysiologisiin hyvinvointiparametreihin, vaikka ryhmänsisäistä aggressiivisuutta havaittiinkin syyskuussa suoritettujen ruokintatestien yhteydessä. Lisäksi kuuden ketun ryhmässä kasvaneilla naarasketuilla oli nahassaan enemmän puremajälkiä kuin urosveljensä kanssa kahden kasvaneilla naarasketuilla. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että sinikettupentujen kasvattaminen sosiaalista virikettä enemmän antavissa penturyhmissä voisi olla yksi vaihtoehtoinen kasvatusmuoto tarhatuille siniketuille.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus