Käyttöomaisuuden arvostus- ja poistomenetelmän muutoksen vaikutus kirjanpitotilojen tuloksiin
Valkola, Jari (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Valkola, Jari
Julkaisusarja
MTTL Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Tutkimuksia
Numero
230/1998
Sivut
p. 24-73
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-028-7
Kuvaus
Poistouudistuksen vaikutuksia maatalouden tuloksiin on selvitetty mmyo Jari Valkolan tekemässä pro gradu -opinnäytetyössä, jonka tuloksista tässä on julkaistu lyhennelmäartikkeli. Valkolan opinnnäytetyö on maatalouden liiketaloustieteen alalta ja sen on ohjannut professori Matti Ylätalo Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksessa.
Tiivistelmä
Maa- ja puutarhayritysten kannattavuusseurannassa uudistetaan käyttöomaisuuden arvostus- ja poistomenettely. Nykyisestä verotuksen mukaisista omaisuusarvoista ja poistolaskennasta siirrytään jälleenhankinta-arvoista johdettujen arvojen ja suunnitelman mukaisten poistojen käyttöön. Uusi menetelmä mittaa käyttöomaisuuden arvojen todellisia muutoksia ja poistokustannuksia paremmin kuin vuodesta 1968 lähtien sovellettu verotuksen mukainen menetelmä. Uudistettu käyttöomaisuuskirjanpito täyttää myös EU:n jäsenmaissa noudatettavan maa- ja puutarhatalouden kirjanpidon vaatimukset. Uudistus otetaan käyttöön kannattavuuskirjanpidossa tilivuodesta 1998 alkaen. Verotuksessa sovellettava poistomenetelmä ei välttämättä kuvaa käyttöomaisuuden, kuten rakennusten, koneiden ja laitteiden sekä salaojien todellista arvon alenemista. Maatalousverotuksessa poistoja voidaan käyttää vuotuisten tulonvaihteluiden tasoittamiseen. Uudessa menetelmässä mitataan pääomahyödykkeiden arvonmuutoksia ja poistoja yritystaloudellisesta näkökulmasta. Omaisuuden tasearvot määritetään jälleenhankinta-arvoista, jolloin rahamenojen lisäksi myös yrittäjän oma työpanos ja muut kustannukset sisältyvät poistojen arvoperustaan. Inflaation vaikutus arvoihin oikaistaan ja poistot lasketaan suunnitelman mukaan vuotuisesta tulon vaihtelusta riippumatta. Poistoaika perustuu uudessa menetelmässä omaisuusryhmittäin määritettyihin taloudellisiin käyttöaikoihin. Poisto lasketaan tasaprosenttipoistona suunnitelman mukaan hyödykekohtaisesti, ja se on rakennuksilla 9 %, koneilla ja laitteilla 18 % sekä perusparannuksilla 5 %. Merkittävimpien koneiden käyttöajat on lisäksi porrastettu vuotuisen käytön perusteella. Kirjanpitotoiminnassa mukana olevien maatilayritysten käyttöomaisuus arvioitiin hyödykekohtaisesti, jotta omaisuuden kirjanpitoarvot voitiin oikaista. Inventoinnissa yrittäjät merkitsivät omaisuutta koskevat tiedot tarkoitusta varten laadittuun arviokirjaan. Sen perusteella jokaiselle omaisuusosalle määritettiin jälleenhankinta- ja teknis-taloudellinen nykyarvo. Arviointia testattiin käytännössä suorittamalla koeinventointi osalle tiloista. Koeinventointi tuotti samalla aineiston tutkimusta varten, jossa selvitettiin uudistuksen vaikutuksia käyttöomaisuuden tasearvoihin, poistoihin ja yritysten taloudellisiin tuloksiin. Tutkimuksen maitotiloja koskevassa otoksessa käyttöomaisuuden oikaistut arvot olivat 1,78-kertaiset verotusarvoihin verrattuna. Todelliset omaisuusarvot poikkesivat verotusarvoista eniten rakennusomaisuuden kohdalla. Poistot olivat vuosina 1992-1996 yritystä kohti keskimäärin 14 500 mk suuremmat kuin verotuspoistot. Poistojen muutos vaikutti myös taloudellisiin tuloksiin. Tutkittujen maitotilojen maatalousylijäämä ja maataloustulo jäivät vuonna 1996 keskimäärin 7 % pienemmiksi verrattuna verotuksen poistokäytäntöön. Laskettaessa tilojen käyttöomaisuuden arvot ja poistot verotusmenettelyn mukaan oli kannattavuuskertoimen arvo 0,83. Uuden arvostus- ja poistomenetelmän mukaan laskettaessa kannattavuuskerroin oli 0,74.
Collections
- Julkaisut [85598]