Weeds in spring cereal fields in Finland - a third survey

Abstract

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensä 16 tutkimusalueella. Aineistoa kerättiin tavanomaisesti ja luonnonmukaisesti viljellyiltä pelloilta. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 690 peltoa. Rikkakasvien tiheys laskettiin kymmeneltä ja kuivapaino määritettiin neljältä 0,1 m2 (40 x 25 cm) laskentaruudulta. Pienet laskentaruudut olivat osa 1,0 m2 näytealaa, jolta havainnoitiin lajien esiintyminen 0/1-asteikolla. Näytteet kerättiin heinäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana. Vastaavat kartoitukset on tehty 1960- ja 1980-luvun alussa. Kevätviljapelloilta löydettiin yhteensä 188 rikkakasvilajia (1,0 m2 havaintoalat). Varsinaisilta näytealoilta (0,1 m2) löytyi 160 kasvilajia, joista 134 oli leveälehtisiä ja 26 heinämäisiä rikkakasveja. Tavanomaisesti viljeltyjen torjunta-aineilla ruiskutettujen peltojen yleisimmät rikkakasvit olivat pelto-orvokki (81 % tutkituista pelloista), pihatähtimö (65 %), pillikkeet (60 %), jauhosavikka (53 %), linnunkaali (52 %) ja pihatatar (50 %). Luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen yleisimmät lajit olivat puolestaan jauhosavikka (96 %), pihatähtimö (95 %), pillikkeet (93 %), pelto-orvokki (93 %), peltohatikka (83 %) ja peltoukonnauris (82 %). Yleisin heinämäinen rikkakasvi oli juolavehnä, jota tavattiin 60 % tavanomaisen viljelyn pelloista ja 81 % luomupelloista. Kaikkiaan 18 rikkakasvilajia oli sellaisia, joita löydettiin vähintään joka kolmannelta tutkitulta pellolta. Keskimääräinen lajimäärä kaikilla pelloilla oli 18. Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla keskimääräinen lajimäärä oli 24 ja tavanomaisesti viljellyillä 16 (ruiskutetuilla 15 ja ruiskuttamattomilla 25). Ruiskutetuilla tavanomaisen viljelyn pelloilla kasvoi rikkakasveja keskimäärin 136 kpl/m2, ruiskuttamattomilla 420 kpl/m2 ja luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla 469 kpl/m2. Rikkakasvien tuottama biomassa oli vastaavasti 163 kg/ha, 605 kg/ha ja 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevätviljapeltojen kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli ruiskutetuilla tavanomaisen viljelyn pelloilla keskimäärin 3 % ja luomupelloilla 17 %. Juolavehnä tuotti eniten biomassaa. Rikkakasveja kasvoi viljapelloilla runsaammin kuin 1980-luvun alussa, jolloin edellinen kartoitus tehtiin. Yleisimmät rikkakasvit ovat tavanomaisessa viljelyssä pääosin samoja lajeja kuin 1980-luvulla, mutta esim. juolavehnä on yleistynyt ja runsastunut. Tavanomaisessa viljelyssä on kymmenen yleisimmän lajin joukossa mm. pelto-orvokki, pihatatar, peltomatara ja peltoemäkki, joiden kemiallinen torjunta vaatii erikoisaineita. Luonnonmukaisen viljelyn yleistymisen myötä pelloille näyttävät palaavan sellaiset lajit kuin peltohatikka ja peltoukonnauris sekä kestorikkakasveista peltovalvatti ja pelto-ohdake, jotka tavanomaisessa viljelyssä saadaan pidettyä kurissa kemiallisella torjunnalla ja viljan kilpailukyvyllä. Viljelyn voimaperäisyys tulee vaikuttamaan rikkakasvillisuuden tulevaan kehitykseen.

A survey of weeds in spring cereal fields was conducted in 16 regions of southern and central Finland in 1997-1999. Data were collected from conventional and organic farms, both of which applied their normal cropping practices. A total of 690 fields were investigated by counting and weighing the weed species from ten sample quadrats 0.1 m2 in size in late July - early August. Altogether 160 weed species were found, of which 134 were broad-leaved and 26 grass species. The total number of weed species ranged from 41 to 84 between regions. In organically farmed fields, the average species number was 24 and in conventionally farmed fields 16. The most frequent weed species were Viola arvensis 84%, Stellaria media 76% and Galeopsis spp. 70%. Only 18 species exceeded the frequency level of 33%. The average density of weeds was 136 m-2 (median= 91) in sprayed conventional fields, 420 m-2 (374) in unsprayed conventional fields and 469 m-2 (395) in organic fields. The average air-dry above-ground biomass of weeds was 163 kg ha-1 (median=63), 605 kg ha-1 (413) and 678 kg ha-1 (567), respectively. Weed biomass accounted for 3% of the total biomass of the crop stand in sprayed conventional fields and for 17% in organic fields. Elymus repens, the most frequent grass species, produced the highest proportion of weed biomass.