Simulation of spring wheat responses to elevated CO2 and temperature by using CERES-wheat crop model
Laurila, Heikki (2001)
Laurila, Heikki
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
10
Numero
3
Sivut
175-196
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2001
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069127
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069127
Tiivistelmä
CERES wheat -kasvumallilla simuloitiin kohotettujen CO2:n (700 ppm, parts per million) ja lämpötilan (+3 °C) vaikutuksia kevätvehnälajike Polkan (Triticum aestivum L., cv. Polkka) fenologiseen kehitykseen sekä biomassa- ja sadontuottomahdollisuuksiin optimaalisissa kasvuoloissa (potentiaalinen kasvumalli). Toinen simulointi suoritettiin kasvukauden aikaisten stressitekijöiden (sää, kuivuus, sadanta ja typpilannoitus) vaikuttaessa fenologiseen kehitykseen ja sadontuottoon (non-potentiaalinen kasvumalli). Suomen ilmastonmuutos -tutkimusohjelman (SILMU 1992-1994) skenaarioiden mukaan Suomen kasvuolosuhteet tulevat muistuttamaan v. 2100 olosuhteita, jotka vallitsevat tällä hetkellä Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Tällöin keskilämpötila on kohonnut 3 °C ja ilmakehän CO2-taso kaksinkertaistunut nykyisestä 350:stä 700 ppm:ään. CERES wheat -kasvumallituksen tulokset indikoivat kaksinkertaisen CO2-tason kohottavan Polkka-lajikkeen satoa 142 % potentiaalisella mallilla (167 % non-potentiaalisella) laskettuna nykyisestä referenssitasosta (100 %, ambientti lämpötila, CO2 350 ppm). Kohotettu lämpötila (+3 °C) pienensi Polkan satoa 80,4 %:iin referenssitasosta (100 %, 6,16 t ha-1) potentiaalisella mallilla (76,8 % non-potentiaalisella mallilla referenssitasosta 4,49 t ha-1). Kohotettu lämpötila lyhensi kasvin kasvuaikaa kiihdyttämällä kasvua vegetatiivisessa ja generatiivisessa vaiheessa. Kasvuajan lyhentyminen puolestaan alensi Polkka-vehnän satoa. Kun simuloitiin kohotettujen CO2-tason ja lämpötilan yhteisvaikutusta Polkan satoon, kiihdytti kohotettu CO2-taso vegetatiivisessa vaiheessa biomassan muodostumista ja generatiivisessa vaiheessa sadonmuodostusta. Toisaalta kohotettu lämpötila lyhensi kasvin generatiivista vaihetta ja kumosi CO2-tason kohottamisen vaikutuksen. Tällöin kohotettu lämpötila aiheutti tähkän täystuleentumisen aikaisemmin ja sato jäi alhaisemmaksi (106 % potentiaalinen malli, 122 % non-potentiaalinen malli). Tulokset olivat samansuuntaiset Maatalouden tutkimuskeskuksessa v. 1992-1994 Polkka kevätvehnällä tehtyjen open top -kasvukammio kokeiden kanssa (Hakala 1998a). Simuloitaessa aikaisempaa kylvöaikaa (15 päivää aiempi kylvö, referenssi 15.5.) sato kohosi potentiaalisella mallilla 178 %:iin referenssitasosta (100%) kohotetussa lämpötilassa ja CO2-tasossa.