Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Weed flora in organically grown spring cereals in Finland

Salonen, Jukka; Hyvönen, Terho; Jalli, Heikki (2001)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf10_231.pdf (284.3Kt)
Lataukset 


Salonen, Jukka
Hyvönen, Terho
Jalli, Heikki

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
10

Numero
3

Sivut
231-242


MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2001
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069126
Tiivistelmä
Luonnonmukaisesti viljeltyjen kevätviljapeltojen rikkakasvillisuutta kartoitettiin Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 1997-1999 yhteensä 15 tutkimusalueella. Aineistoa kerättiin yhteensä 79 tilalta ja 165 pellolta, joista 52 % oli kauraa, 23 % ohraa, 16 % kevätvehnää ja 9 % viljaseosta. Pelloista 41 % oli kylvetty suojaviljaksi. Kasvustonäytteet kerättiin kymmeneltä 0,1 m2 näytealalta heinäkuun puolivälin ja elokuun alkupuolen välisenä aikana. Näytealoilta havaittiin yhteensä 126 rikkakasvilajia, joista valtaosa oli leveälehtisiä lajeja. Keskimääräinen lajimäärä oli 20 lajia/sukua peltoa kohti. Yleisimpiä rikkakasveja olivat jauhosavikka, pihatähtimö, pillikkeet ja pelto-orvokki. Juolavehnä oli yleisin rikkaheinä. Kaikkiaan 42 lajia ylitti 10 % yleisyysrajan. Rikkakasveja kasvoi keskimäärin 469 kpl/m2, ja niiden tuottama biomassa oli 678 kg/ha. Rikkakasvien osuus kevätviljapellon kasvimassasta (vilja + rikkakasvit) oli 17 %. Juolavehnä oli eniten biomassaa tuottava laji. Jauhosavikka oli runsain leveälehtinen laji. Luonnonmukaista viljantuotantoa uhkaavat erityisesti kestorikkakasvit juolavehnä, peltovalvatti ja pelto-ohdake. Juolavehnää ja peltovalvattia kasvoi runsaimmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, pelto-ohdaketta puolestaan Etelä-Suomen savialueilla. Useimmat tutkimustilat olivat siirtyneet luomuviljelyyn vuoden 1994 jälkeen, joten luomutuotannon vaikutus rikkakasvilajistoon ja rikkakasvien runsauteen oli vasta alkuvaiheessa. Rikkakasvien mekaaninen torjunta viljakasvustosta oli varsin harvinaista.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste