Lähiruoka elintarvikealan maaseutuyritysten ja suurkeittiöiden kokemana
Paananen, Jaana; Forsman Sari (2001)
Paananen, Jaana
Forsman Sari
Julkaisusarja
MTT Taloustutkimus. TutkimuksiaMTT Economic Research (MTTL), Research Reports
Numero
252
Sivut
94 p
MTT Taloustutkimus
2001
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-118-6
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-118-6
Tiivistelmä
Lähiruoka on noussut puheenaiheeksi tämän päivän ruokakeskustelussa. Lähiruoka puhuttaa niin ruoka-alan ammattilaisia kuin kuluttajia, jotka ovat kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja elintarvike-ketjun läpinäkyvyydestä. Lähiruoalla on keskeinen rooli myös maaseudun elintarvikeyrittäjyyden kehittämisessä. Lähiruokatuotannolla tarkoitetaan yleisesti mahdollisimman lähellä ruoan kulutusta tapahtuvaa elintarvikeraaka-aineiden tuotantoa ja jalostusta. Tietoinen panostaminen lähiruokatuo-tantoon luokin uusia mahdollisuuksia maaseutuyritysten tuotteiden markkinointiin. Maaseutuyrityk-set voisivat hyödyntää erityisesti suurkeittiöiden kasvavaa kiinnostusta lähiruokatoimintaan ny-kyistä tehokkaammin. Lähiruoan onnistuneella tuotteistamisella ja markkinoinnilla pystytään luo-maan lisäarvoa, josta hyötyvät sekä maaseutuyritykset että suurkeittiöt. MTT Taloustutkimus selvitti lähiruokatoiminnan kokemuksia, hyötyjä, esteitä ja kehittämistarpeita elintarvikealan maaseutuyritysten ja suurkeittiöiden välisessä kaupankäynnissä. Lähiruoan keskeisi-nä lisäarvoina korostettiin raaka-aineiden tuoreutta, alkuperän jäljitettävyyttä, lisäaineettomuutta ja hyvää makua. Lähiruoan käytöllä koettiin olevan monia myönteisiä seurauksia kuten tuoretuottei-den hävikin pieneneminen. Tämä puolestaan voi laskea elintarvikehankintojen kokonaiskustannuk-sia. Lisäksi lähiruokatoimintaa pidettiin mm. kouluissa kasvatuksellisesti arvokkaana toimintana; sillä vahvistetaan tulevien sukupolvien suhdetta ruokaan ja ruoantuotantoketjuun. Maaseutuyritys-ten hyvä sijainti paikallisilla markkinoilla, tuotteen laatutekijät, yrityksen toiminnan joustavuus, vahvat asiakassuhteet ja tunnettu yrityskuva ja -nimi edesauttavat lähiruoan markkinoimista. Tu-lokset perustuvat sekä maaseutuyritysten että julkisten ja kaupallisten suurkeittiöiden edustajien haastatteluihin. Lähiruoan onnistunut tuotteistaminen ja markkinointi edellyttävät, että ruoka-alan ammattilaisten ja paikallisten yrittäjien käsitykset lähiruoasta ovat yhtenevät. Esimerkiksi kuluttajien keskuudessa lähiruoka ei vielä ole vakiintunut käsite. Lähiruoan ja paikallisuuden markkinoinnissa tulisikin käyttää asiakasta puhuttavia argumentteja. Siksi arvopohjainen lähestymistapa soveltuu hyvin lähi-ruoan markkinointiin. Arvoihin perustuvassa markkinoinnissa selvitetään, mitä hyötyjä lähiruoan käytöstä on asiakkaalle ja mitä omia päämääriään asiakas voi lähiruoan käytöllä saavuttaa. Hyö-dyntämällä mahdollisimman asiakaslähtöisiä markkinointiperusteita lähiruoan tuotteistaminen ja markkinointi on tehokasta ja kiinnostusta herättävää. Vaikka lähiruoalle on kysyntää suurkeittiöissä, lähiruokatoiminnan kehittämisen ja yleistymisen tiellä on vielä monia esteitä. Näiden esteiden poistamiseksi ja lähiruokatoiminnan eteenpäin viemi-seksi tarvitaankin elintarvikeketjun eri toimijoiden, maaseudun kehittäjien ja tutkijoiden yhteistä kehittämistyötä. Keskeinen este lähiruoan käytölle on paikallistarjonnan vähäisyys tai joidenkin tuoteryhmien puuttuminen kokonaan. Siksi ateriatarjonnan perustaminen yksinomaan lähiruokaan ei tutkimukseen osallistuneissa suurkeittiöissä ollut mahdollista. Suurkeittiöiden edustajat uskovat lähiruoan käytön kuitenkin lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä edellyttää paikallisilta yrittäjiltä ny-kyistä aktiivisempaa tuotetarjontaa, tuotteiden jalostusasteen nostoa sekä yhteistyötä suurkeittiöiden kanssa erityisesti tuotekehityksessä ja varastoinnin suunnittelussa.
Collections
- MTTL:n tutkimuksia [249]