Composition, ileal amino acid digestibility and nutritive value of organically grown legume seeds and conventional rapeseed cakes for pigs

Kahdeksasta luonnonmukaisesti viljellystä herne- (Pisum sativum) ja kahdesta härkäpapulajikkeesta (Vicia faba) määritettiin kemiallinen koostumus sekä typen ja orgaanisen aineen in vitro -sulavuudet, joiden perusteella estimoitiin aminohappojen näennäiset ohutsuolisulavuudet ja energian kokonaissulavuus in vivo. Herneissä oli raakavalkuaista (RV) 244-279 g/kg kuiva-ainetta (KA) ja härkäpavuissa 320-347 g/kg KA. Herneissä raakarasvapitoisuus pieneni ja raakakuitupitoisuus suureni raakavalkuaispitoisuuden suuretessa. Useiden välttämättömien aminohappojen pitoisuus valkuaisessa pieneni valkuaispitoisuuden kasvaessa. In vitro -sulavuuksien perusteella ennustetut in vivo -sulavuudet vaihtelivat hernelajikkeiden välillä vähän, eikä sulavuuksien ja kemiallisen koostumuksen välillä ollut yhteyttä. Sulavuudet olivat pavuissa pienempiä kuin herneissä, erityisesti rikkipitoisten aminohappojen ohutsuolisulavuus ja energian kokonaissulavuus. Sulavuuskokeessa oli kuusi ohutsuolikanyloitua leikkosikaa (39-93 kg). Koe tehtiin 6 Ž 5 syklisenä jaksokokeena. Kokeessa määritettiin luonnonmukaisesti tuotetun lehdellisen (lajike Sohvi, 199 g RV/kg KA) ja puolilehdettömän herneen (lajike Karita, 240 g RV/kg KA), härkäpavun (lajike Kontu, 320 g RV/kg KA) ja sinilupiinin (Lupinus angustifolius lajike Pershatsvet, 220 g RV/kg KA) sekä tavanomaisesti tuotettujen lämmin- ja kylmäpuristetun rypsin ravintoaineiden kokonaissulavuudet ja aminohappojen näennäiset ohutsuolisulavuudet. Palkoviljojen lysiinin, treoniinin ja histidiinin ohutsuolisulavuudet olivat hyvin samanlaisia. Suurimmat erot olivat metioniinin ja kystiinin sulavuuksissa. Lupiinin arginiinin, isoleusiinin, valiinin ja useimpien ei-välttämättömien aminohappojen ohutsuolisulavuudet olivat parhaimmat ja härkäpavun huonoimmat, herneen aminohappojen ohutsuolisulavuuksien asettuessa näiden välille. Aminohappojen näennäiset ohutsuolisulavuudet olivat samanlaisia rypsipuristeissa, paitsi fenyylialaniinin sulavuus, joka oli pienempi lämpökäsitellyssä kuin kylmäpuristetussa rypsipuristeessa. Lehdellisessä ja puolilehdettömässä herneessä oli nettoenergiaa 10,8 ja 11,2 MJ, härkäpavussa 9,8 MJ, lupiinissa 9,7 MJ ja rypsipuristeissa 9,4 and 12,3 MJ/kg KA.