Eri lannoitustyyppien vaikutus kolmeen mustaherukkalajikkeeseen Pohjois-Pohjanmaalla
Aflatuni, Abbas; Luoma, Sirkka (2001)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Aflatuni, Abbas
Luoma, Sirkka
Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A
Numero
99
Sivut
p. 9-30
MTT
2001
Tiivistelmä
Tutkimuksessa verrattiin nopealiukoisen pintalannoituksen sekä hallitusti liukoisen pinta- ja sijoituslannoituksen (Osmocote) vaikutusta kolmen mustaherukkalajikkeen lamoavuuteen, kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Lannoitteet annettiin perus- ja lisälannoituksina. Lisäksi selvitettiin maatilalla valmistetun karjanlantakompostivalmisteen ja kaupallisten kananlantakompostivalmisteiden vaikutusta satoon. Lajikkeet olivat Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Pensaat istutettiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle 10.6.1991 satunnaistettujen täydellisten lohkojen koekaavion mukaisesti. Havainnot ovat vuosilta 1994 97, jolloin pensaat olivat parhaassa satoiässä. Kun käytettiin nopealiukoista pintalannoitusta, lehtien typen määrä oli vuosina 1994 ja 1995 hieman muita korkeampi kuin silloin, kun käytettiin muita lannoitustapoja. Kompostoitu kananlanta nosti lehtien kalium- ja booripitoisuutta. Parhaimmat marjasadot saatiin hallitusti liukoisella pinta- ja sijoituslannoituksella. Lajikkeista Hedda tuotti suurimmat sadot kaikilla lannoitustavoilla. Lisälannoitukset vaikuttivat mustaherukkalajikkeisiin eri tavalla. Melalahti hyötyi vuotuislannoituksesta eniten, sillä lisälannoittamaton koejäsen tuotti selvästi heikoimman sadon. Melalahti ja Öjebyn tuottivat suurimmat kauppakelpoiset sadot hallitusti liukoisella pintalannoituksella. Melalahdella kananlantakomposti oli lähes yhtä hyvä kuin hallitusti liukoinen pintalannoitus. Hedda tuotti kananlantakompostilla vähemmän kauppakelpoista satoa kuin muilla lannoituksilla ja suurimmat sadot käytettäessä hallitusti liukoista sijoitus- tai pintalannoitusta. Eniten lamoavia versoja oli Öjebyn-lajikkeella kananlantakompostilannoituksella. Heddalla lamoavuuden ero eri lannoitusmuodoissa oli lajikkeista pienimpiä, eivätkä lisälannoitusta saaneet koejäsenet erottuneet selvästi lannoittamattomasta koejäsenestä.
Collections
- Julkaisut [86723]