Eri lannoitustyyppien vaikutus kolmeen mustaherukkalajikkeeseen Pohjois-Pohjanmaalla

Abstract

Tutkimuksessa verrattiin nopealiukoisen pintalannoituksen sekä hallitusti liukoisen pinta- ja sijoituslannoituksen (Osmocote) vaikutusta kolmen mustaherukkalajikkeen lamoavuuteen, kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Lannoitteet annettiin perus- ja lisälannoituksina. Lisäksi selvitettiin maatilalla valmistetun karjanlantakompostivalmisteen ja kaupallisten kananlantakompostivalmisteiden vaikutusta satoon. Lajikkeet olivat Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Pensaat istutettiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle 10.6.1991 satunnaistettujen täydellisten lohkojen koekaavion mukaisesti. Havainnot ovat vuosilta 1994 97, jolloin pensaat olivat parhaassa satoiässä. Kun käytettiin nopealiukoista pintalannoitusta, lehtien typen määrä oli vuosina 1994 ja 1995 hieman muita korkeampi kuin silloin, kun käytettiin muita lannoitustapoja. Kompostoitu kananlanta nosti lehtien kalium- ja booripitoisuutta. Parhaimmat marjasadot saatiin hallitusti liukoisella pinta- ja sijoituslannoituksella. Lajikkeista Hedda tuotti suurimmat sadot kaikilla lannoitustavoilla. Lisälannoitukset vaikuttivat mustaherukkalajikkeisiin eri tavalla. Melalahti hyötyi vuotuislannoituksesta eniten, sillä lisälannoittamaton koejäsen tuotti selvästi heikoimman sadon. Melalahti ja Öjebyn tuottivat suurimmat kauppakelpoiset sadot hallitusti liukoisella pintalannoituksella. Melalahdella kananlantakomposti oli lähes yhtä hyvä kuin hallitusti liukoinen pintalannoitus. Hedda tuotti kananlantakompostilla vähemmän kauppakelpoista satoa kuin muilla lannoituksilla ja suurimmat sadot käytettäessä hallitusti liukoista sijoitus- tai pintalannoitusta. Eniten lamoavia versoja oli Öjebyn-lajikkeella kananlantakompostilannoituksella. Heddalla lamoavuuden ero eri lannoitusmuodoissa oli lajikkeista pienimpiä, eivätkä lisälannoitusta saaneet koejäsenet erottuneet selvästi lannoittamattomasta koejäsenestä.

This study compared the effects of fast-release placement fertilizer and controlled-release surface and placement fertilizers (Osmocote) on the creeping, growth, and yield quantity and quality of three blackcurrant varieties. The effect of composted cow manure and poultry manure on the yield was also investigated. The varieties studied were Öjebyn , Melalahti and Hedda . The bushes were planted at the North Ostrobothnia Research Station of MTT Agrigood Research Finland on 10 June 1991 according to a randomized complete block design. The observations date from 1994 to 1997, when the bushes were at the best age for harvesting. In 1994 and 1995 the nitrogen content of leaves was slightly higher in plants with fast-release surface fertilizing than in others. The potassium and boron contents of leaves were highest when poultry manure was applied. The best berry yields were obtained with controlled-release surface and placement fertilizing. Hedda gave the highest yield with all types of fertilizers. Additional fertilizing had different effects on the various blackcurrant varieties. Melalahti benefited the most from annual fertilizing, as the plot with no additional fertilizing clearly produced the poorest yield. Melalahti and Öjebyn produced the largest marketable yields with controlled-release surface fertilizing. With Melalahti , poultry manure fertilizing was nearly as good as controlled-release surface fertilizing. Hedda produced a less marketable yield with poultry manure than it did with other fertilizers and the yields were the largest with controlled-release placement or surface fertilizing. Creeping shoots were most abundant when Öjebyn was fertilized with poultry manure. With Hedda the difference in creeping shoots between different types of fertilizing was the smallest of all varieties and the plot members that received additional fertilization were not clearly distinguishable from the unfertilized members.