Finnish agriculture in European integration: A firm level approach
Kola, Jukka; Marttila, Juha; Niemi, Jyrki (1992)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Kola, Jukka
Marttila, Juha
Niemi, Jyrki
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
1
Numero
1
Sivut
5-14
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Tiivistelmä
Mahdollisen EY-jäsenyyden ja yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) soveltamisen vaikutus Suomen maatalouden toimintaedellytyksiin olisi huomattava. Näin olisi siitä huolimatta, että EY:n maatalouspolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot ovat melko samankaltaisia kuin Suomen maatalouspolitiikassa. Maataloustuotannon edellytykset ovat Suomessa paljon huonommat kuin EY:n tärkeimmissä tuottajamaissa. Keskeinen haittatekijä on maamme maantieteellisen sijainnin aiheuttama heikko tuottavuus, mikä ilmenee ensisijaisesti käytettyjen tuotantopanosten määrään nähden alhaisina hehtaarisatoina. Tällöin viljan yksikkökustannukset ovat korkeammat kuin EY:ssä, mikä kertautuu kotieläintuotantoon korkeina rehun hintoina. EY-jäsenyyden keskeisin vaikutus maatilatasolla olisi tuottajahintojen muutos. Se merkitsisi huomattavaa pudotusta vallitsevasta suomalaisesta hintatasosta. EY-jäsenyys vaikuttaisi välittömästi myös eräiden maatalouden tuotantopanosten hintoihin ja sitä kautta maatalouden kustannuksiin. Alhaisemmat tuote- ja panoshinnat merkitsisivät muutosta panosten käytön optimiin. Tuotehintojen aleneminen aiheuttaisi ongelmia erityisesti velkaantuneille usein tilaa voimakkaasti kehittäneille tuottajille. Vaikka tuotot ja kustannukset alenisivat tasasuhteisestikin, maatilan oma rahoitustulo pienenisi. Maatilojen sopeutuminen tuotehintojen alentumiseen ja sen kautta määräytyvä Suomen maatalouden laajuus riippuisi paljolti tuotantokustannusten ja maatalouden rakenteen muutoksista. En' tuotantosuuntien sopeutumiskyky on hyvin erilainen. Rehun hinnan lasku alentaa kotieläintuotannon kustannuksia, kun taas kasvintuotannossa kustannussäästöt jäävät vähäisemmiksi. Tuotantoyksikköjen koon kasvattamisella voidaan saavuttaa mittakaavaetuja alenevien yksikkökustannusten muodossa.
Collections
- Julkaisut [85593]