Influence of pre partum and post partum plane of nutrition on the performance of crossbred suckler cows and their progeny

Tutkimuksessa selvitettiin poikimista edeltävän, heinään ja olkeen perustuvan ruokinnan (M; keskinkertainen ja L; matala) ja sen jälkeisen väkirehuruokinnan (1: 1,5 ja 2: 3,5 kg ohraa/eläin/d) vaikutuksia Hereford-Ayrshire ja Limousine-Ayrshire risteytysemojen elopainoon, kuntoon, poikimiseen, maidontuotantoon ja sen koostumukseen, tiinehtymiseen ja niiden Limousin-sonneista syntyneiden vasikoiden kehitykseen syntymästä vieroitukseen. Ennen poikimista kaikki emot saivat 72 vuorokautta 1,5 kg väkirehua päivässä. Sisäruokintakausi jaettiin kolmeen jaksoon: kokeen alusta väkirehuruokinnan alkuun (P1, 97 d), väkirehuruokintajakso ennen poikimista (P2, 72 d) ja poikimisen jälkeinen väkirehuruokintajakso (P3, 46 d). Laidunkauden pituus oli 114 päivää. Heinän energiapitoisuus (ME; muuntokelpoinen energia, MJ) oli keskimäärin 8,8, oljen 6,1 ja ohran 13,1 MJ ME/kg kuiva-ainetta (KA). Ohutsuolesta imeytyvää valkuaista heinä sisälsi keskimäärin 75, olki 54 ja ohra 105 g/kg KA. M-tasolla eläinten kuiva-aineen syönti oli jaksolla P1 keskimäärin 9,1, jaksolla P2 10,4 ja jaksolla P3 joko 10,4 tai 12,0 kg KA. L-tasolla KA-syönti oli vastaavasti jaksolla P1 6,7, jaksolla P2 8,0 ja jaksolla P3 joko 8,0 tai 9,7 kg KA. Laidunkauden alkaessa kesäkuun alussa M-tasolla olleet emot olivat keskimäärin 47 kg painavampia kuin L-tasolla olleet emot, jotka puolestaan kuntoutuivat laitumella tehokkaammin kuin M-tasolla olleet emot. Poikimisesta laidunkauden alkuun 1-ruokinnalla olleet emot menettivät elopainoaan enemmän kuin 2-ruokinnalla olleet emot (-1241 vs. -588 g/d), mutta kuntoutuivat laitumella tehokkaasti. Poikimisen jälkeinen väkirehuruokinta ei vaikuttanut emojen kuntoon. Sisäruokintakaudella L-emojen kunto heikkeni enemmän (-0,67 vs. -0,09) kuin M-emojen kunto. Poikimiset olivat helppoja. Koetekijät eivät vaikuttaneet vasikoiden kasvuun ennen vieroitusta. Sonnivasikat kasvoivat lehmävasikoita paremmin (1369 vs. 1241 g/d). Koetekijät eivät vaikuttaneet maidontuotantoon, joka oli keskimäärin 11,8 kg/d. M-emojen maidon rasvapitoisuus oli korkeampi kuin L-emojen (46,9, vs. 43,1 g/kg). Emoista 86,8 % tiinehtyi. Tutkimuksessa poikimista edeltävä ruokintataso vaikutti emoihin ja niiden vasikoihin enemmän kuin poikimisen jälkeinen ruokintataso. Tuotantotulosten perusteella L1-ruokinta oli riittävä. Ajanjakso poikimisesta laidunkauden alkuun oli kuitenkin lyhyt, mikä lienee vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Huomattavatkin elopainon ja kunnon menetykset korvattiin hyvällä laitumella lyhyen laidunkauden aikana. Tuotantokustannuksia voidaan vähentää vaarantamatta eläinten hyvinvointia ja tuotosta ruokintatasoa alentamalla, jos eläinten kunto on tuotantovaiheeseen sopiva.