Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Influence of changes in crop cultivation areas on pollen contents of honey (Research Note)

Varis, Anna-Liisa (2000)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf9_253.pdf (236.0Kt)
Lataukset 


Varis, Anna-Liisa

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
9

Numero
3

Sivut
253-258


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2000
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069100

Kuvaus

Research note
Tiivistelmä
Syksyllä 1997 otettiin hunajanäytteet viidestä Oy Hunajayhtymä Ab:n 50 000 litran vetoisesta säiliöstä, joihin oli vastaanotettu hunajaa mehiläishoitajilta ympäri maata. Näytteistä tehtiin siitepölymääritykset ja tuloksia verrattiin aikaisemmin Suomessa tehtyjen siitepölymääritysten tuloksiin ja tärkeimpien mehiläiskasvien viljelypinta-aloissa tapahtuneisiin muutoksiin. Yleisin siitepölylaji oli ristikukkaiskasvien siitepöly, jonka osuus oli 60 % kaikista lasketuista siitepölyistä. Seuraavina olivat pajut (10 %), valko- ja alsikeapila (10 %) sekä puna- ja metsäapila, 6,5 %. Hunajakukan, mesiangervon ja muiden sarjakukkaisten, pihlajan, omenan ja vatun siitepölyjä esiintyi myöskin melko lukuisasti. Yhteensä näiden siitepölylajien osuus oli yli 96 % koko aineistosta. Varhaisimmat hunajan siitepölymääritykset maassamme ovat 1930-luvun lopulta. Valkoapila oli silloin tärkein hunajakasvi ja sen siitepöly hunajassa oli dominoiva. 1950-luvulta lähtien ristikukkaisten öljykasvien viljely yleistyi. Samanaikaisesti nurmet muuttuivat heinävaltaisiksi ja apilan osuus väheni. Rypsin ja rapsin viljelyn lisääntyessä ristikukkaissiitepölyn osuus hunajassa on jatkuvasti lisääntynyt ja apiloiden vähentynyt. Suomalaisen hunajan siitepölykoostumus on tärkeimpien lajien osalta näin muuttunut aikaisempaan verrattuna täysin päinvastaiseksi. Vaikka siitepölysisältö yksin ei ole luotettava hunajan botaanisen alkuperän mittari, tärkeimpien mehiläiskasvien viljelyaloissa tapahtuneet muutokset heijastuivat erittäin selvästi hunajaan.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste