Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Undersowing Italian ryegrass diminishes nitrogen leaching from spring barley

Lemola, Riitta; Turtola, Eila; Eriksson, Christian (2000)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf9_201.pdf (399.6Kt)
Lataukset 


Lemola, Riitta
Turtola, Eila
Eriksson, Christian

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
9

Numero
3

Sivut
201-216


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2000
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069095
Tiivistelmä
Savi-, hiesu-, hieta- ja turvelysimetreissä tutkittiin aluskasviksi kylvetyn Italian raiheinän ja muokkausajan vaikutusta typen huuhtoutumiseen ja pääkasvina kasvaneen ohran satoon Jokioisissa vuosina 1993-1996. Kivennäismaille annettiin vuosittain lannoitetyppeä, -fosforia ja -kaliumia 90, 25 ja 50 kg ha-1 ja turvemaalle 45, 16 ja 37 kg ha-1. Jälkivaikutusvuonna 1997 kaikkiin lysimetreihin kylvettiin timotei-nurminata -siemenseos ilman lannoitusta. Aluskasvi vähensi typen huuhtoutumista jo ensimmäisenä koevuonna, jolloin huuhtoutuminen oli kuitenkin pientä johtuen koetta edeltäneestä lannoittamattomasta nurmesta. Varsinaisena koejaksona (2., 3. ja 4. vuosi) kokonaistypen huuhtoutuminen väheni savella 52 %, hiedalla 68 %, hiesulla 31 % ja turvemaalla 27 %. Huuhtoutuneesta kokonaistypestä oli nitraattityppeä 86 %. Typen huuhtoutuminen väheni määrällisesti eniten hietamaalla (21 kg ha-1y-1). Hietamaalla valumaveden nitraattityppipitoisuus ylitti juomavedelle asetetun raja-arvon (11,3 mg l-1) viljeltäessä ohraa ilman aluskasvia. Aluskasvi sen sijaan esti nitraattipitoisuuden nousun haitallisen korkeaksi. Aluskasvin viljely ei pienentänyt ohran jyväsatoa, mutta se alensi jyvien typpipitoisuutta. Pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen koejakso oli liian lyhyt. Perusmuokkaus tehtiin lapiolla 20 cm syvyyteen joko syksyllä lokakuun puolivälissä tai keväällä juuri ennen kylvöä. Kevätmuokkaus ei vähentänyt typen huuhtoutumista, mikä todennäköisesti johtui syysmuokkauksen myöhäisyydestä. Tällöin syksyllä maahan muokattujen kasvinjäänteiden ja maan orgaanisen aineksen sisältämä typpi ei ehtinyt mineraloitua ennen maan jäätymistä ja aiheuttaa typen huuhtoutumista kevätvalunnan aikana. Muokkauksen siirtäminen kevääseen pienensi jyväsatoa savimaalla. Tulosten perusteella Italian raiheinää voidaan suositella aluskasviksi erityisesti hietamaille vähentämään typen huuhtoutumista kevätviljoilta. Perustettaessa nurmi suojaviljaan typen huuhtoutuminen voi vähentyä lähes aluskasviviljelyä vastaavasti. Myöhäinen syysmuokkaus näyttää kevätmuokkauksen veroiselta keinolta vähentää typen huuhtoutumista.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste