Effects of sodium sulphate and potassium chloride fertilizers on the nutritive value of timothy grown on different soils
Huhtanen, Pekka; Ahvenjärvi, Seppo; Heikkilä, Terttu (2000)
Huhtanen, Pekka
Ahvenjärvi, Seppo
Heikkilä, Terttu
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
9
Numero
2
Sivut
105-120
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069087
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069087
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvitettää natrium- ja kaliumlannoituksen vaikutusta timotein ravintoarvoon. Näytteet olivat Peltovuoren ja Yli-Hallan (1997) astiakokeesta, jossa selvitettiin Na- ja K-lannoituksen vaikutusta timotein Na, K, Ca ja Mg-pitoisuuteen ja satoon savi-, hieta- ja turvemaalla. Käytetyt ravinnemäärät olivat 0, 200 tai 400 mg Na l-1 kokeen alussa natriumsulfaattina ja 0, 100 tai 200 mg K 1-1 joka sadolle kaliumkloridina. Tähän tutkimukseen valittiin kolmannen sadon näytteet, koska niissä Na-pitoisuuden vaihtelu oli suurin (0,16-7,13 g kg-1). Vaikka timotei luetaan ns. natrofobisiin kasveihin, jotka ottavat huonosti natriumia versoihin, nousi timotein natriumpitoisuus huomattavasti. Na- ja K-lannoituksen vaikutusta timotein ravintoarvoon tutkittiin in vitro -kokein ja lisäksi määritettiin typpi, neutraalideterkenttikuitu (NDF), sokeri, rikki ja fosfori. Orgaanisen aineen in vitro -sulavuus määritettiin sellulaasimenetelmällä ja potentiaalinen kuiva-aineen ja NDF:n pötsisulavuus inkuboimalla näytettä 12 vrk nailonpussissa kahden lehmän pötsissä (in situ). Sulatuskinetiikan parametrit määritettiin mikrobikäymisen tuottaman kaasuntuotannon mittauksella ajan funktiona automaattisella mittauslaitteella, ja dynaamisen ja pötsimallin perusteella laskettiin potentiaalisesti sulavan kuiva-aineen pötsisulavuus ja kuiva-aineen todellinen pötsisulavuus. Lannoituksen vaikutus raakavalkuais-, NDF- ja sokeripitoisuuteen oli pieni. Na-lannoitus lisäsi hieman ja K-lannoitus vähensi typpipitoisuutta ja molemmat vähensivät laskennallista sokeripitoisuutta. NDF-pitoisuus nousi hieman Na-lannoituksella. Na-lannoitus lisäsi ja K-lannoitus vähensi rikki- ja fosforipitoisuutta vaikutuksen riippuessa maalajista. Na-lannoituksen vaikutukset orgaanisen aineen in vitro sulavuuteen sekä potentiaaliseen kuiva-aineen ja NDF:n pötsisulavuuteen olivat pieniä, vaikkakin tilastollisesti merkitseviä. Kokonaiskaasutuotanto ja nopeasti sulavan fraktion kaasutuotannon nopeus vähenivät, kun timotein typpi-, rikki-, kalsium-, magnesium-, fosfori- ja natriumpitoisuudet nousivat. Na-lannoituksella ei ollut vaikutusta sulatuskinetiikan parametreihin ja estimoituun potentiaalisesti sulavan kuiva-aineen pötsisulavuuteen tai kuiva-aineen todelliseen pötsisulavuuteen, kun taas K-lannoitus lisäsi hieman nopeasti sulavan fraktion kaasutuotannon nopeutta ja todellista kuiva-aineen pötsisulavuutta. Kaliumin vaikutus oli selvin turvemaalla. Maalajien välillä oli eroja kaasuntuotannon määrässä ja potentiaalisesti sulavan kuiva-aineen ja todellisessa kuiva-aineen pötsisulavuudessa, savimaa ruoho oli huonoiten ja turvemaan ruoho parhaiten sulavaa. Näiden tulosten mukaan Na-lannoituksella ei näytä olevan samanlaisia myönteistä vaikutusta timotein ravintoarvoon kuin brittiläistutkimuksissa on usein esitetty englannin raiheinällä, mutta K-lannoitus voi parantaa timotein ravintoarvoa K-puutteesta kärsivillä mailla.