Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Association between protein feeding and reproductive efficiency in the dairy cow: specific emphasis on protein feeding in Finland

Shingfield, Kevin John; Jokela, Marjatta; Kaustell, Kaisa; Huhtanen, Pekka; Nousiainen, Juha (1999)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf8_365.pdf (420.2Kt)
Lataukset 


Shingfield, Kevin John
Jokela, Marjatta
Kaustell, Kaisa
Huhtanen, Pekka
Nousiainen, Juha

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
8

Numero
4-5

Sivut
365-392


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1999
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069060

Kuvaus

Special issue. To mark the 90th anniversary of the scientific agricultural society of Finland
Tiivistelmä
Tässä kirjallisuustutkimuksessa on tarkasteltu valkuaisruokinnan ja hedelmällisyyden välistä yhteyttä lypsylehmillä. Julkaistun aineiston perusteella valkuaisruokinnan vaikutus hedelmällisyyteen vaihtelee. Hedelmällisyyden parametreinä käytettiin tyhjäpäivien määrää, siemennysten määrää tiineyttä kohti ja tiinehtymisprosenttia. Vaihtelevat tulokset voivat johtua erilaisista koejärjestelyistä, tilastollisista analyysimenetelmistä, havaintojen määrästä (usein liian pieni hedelmällisyyden mittaamiseksi luotettavasti), kohdun terveydentilasta, lehmän iästä, poikimiskertojen määrästä, lehmien hoidosta ja ravintoaineiden saannista. Liian runsaan valkuaisruokinnan aiheuttamaan heikentyneeseen hedelmällisyyteen liittyy usein kudosten urea- ja ammoniakkipitoisuuden nousu,mikä huonontaa lisääntymiselinten fysiologista toimintaa, muuttaa hormonien eritystä tai lisää negatiivista energiatasetta poikimisen jälkeen. Vuoden 1993 tarkkailuaineistojen (16 051 karjaa) analysointi osoitti, että maidontuotannon optimi saavutettiin rehuannoksen raakavalkuaispitoisuuden ollessa 180 g/kg kuiva-ainetta (ka) hedelmällisyysparametrien pysyessä lähes ennallaan. Tutkittaessa tankkimaidon ureapitoisuuden vaikutusta hedelmällisyyteen 5 437 tilan aineistossa havaittiin, että tilojen väliset erot maidon ureapitoisuudessa eivät vaikuttaneet hedelmällisyyteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rehuannoksen raakavalkuaispitoisuuden nostaminen 150:stä 170 g:aan/kg ka lisää maidontuotantoa huonontamatta merkittävästi hedelmällisyyttä.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste