Precision of commercial soil testing practice for phosphorus fertilizer recommendations in Finland

Maatalouden ympäristötukijärjestelmän käyttöönotto vuonna 1995 on korostanut viljavuusanalyysin merkitystä fosforilannoituksen suunnittelussa ja laajentanut voimakkaasti viljavuusanalyysimarkkinoita Suomessa. Viljelijä voi nykyään teettää viljavuusanalyysin useassa eri laboratoriossa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin viljavuusanalyysissä tehtävän fosforimäärityksen ja fosforilannoituksen suunnittelussa käytettävien maalaji- ja multavuusmääritysten täsmällisyyttä viidessä eri laboratoriossa tehdyn vertailun avulla. Kolmesta vertailussa mukana olleesta maasta tehtiin viljavuusanalyysi kussakin laboratoriossa neljänä rinnakkaisena. Lisäksi tarkasteltiin näytteenoton vaikutusta viljavuusanalyysin tuloksiin malliaineistolla toteutetun näytteenottosimuloinnin avulla. Vertailussa laboratorioiden välinen vaihtelu oli huomattavan suurta laboratorioiden sisäiseen vaihteluun verrattuna. Fosforimäärityksen uusittavuus (95 %) oli 42-61 % näytteiden keskimääräisestä fosforipitoisuudesta. Tulos vastasi suunnilleen yhtä viljavuusluokkaa (mg dm-3) seitsemänluokkaisessa järjestelmässä. Tavanomaisen vaihtelun vallitessa fosforimääritykseen liittyvä virhe lienee siten korkeintaan yksi viljavuusluokka. Näytteiden maalaji- ja multavuusmäärityksissä oli huomattavia virheitä, jotka johtivat virheelliseen viljavuusluokitukseen ja lannoitussuositukseen useammin kuin fosforituloksen vaihtelu. Kaikki virheet analyysitulosten perusteella tehdyissä lannoitussuosituksissa olivat positiivisia; suurin virhe oli +10 kg ha-1. Näytteenottosimuloinnissa erillinen näytteenotto maalajiltaan poikkeavilta kuvioilta kokoomanäyttein antoi täysin satunnaistettua näytteenottoa, systemaattista näytteenottoa ja harkintanäytteitä tarkemman tuloksen käytettäessä vertailukohteena malliaineiston geostatistista analyysiä.