Indicators for sustainable agriculture - a theoretical framework for classifying and assessing indicators
Yli-Viikari, Anja (1999)
Yli-Viikari, Anja
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
8
Numero
3
Sivut
265-283
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1999
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069076
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069076
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa selvitettiin kirjallisuuden ja teoreettisen päättelyn pohjalta indikaattorien soveltuvuutta maatalouden kestävän kehityksen arviointiin. Artikkeli liittyy Maatalouden tutkimuskeskuksessa meneillään olevaan monitieteiseen SUSAGRI-tutkimushankeeseen (Sustainable Development in Agriculture). Tämän artikkelin tavoitteena on kokonaisvaltaisen viitekehyksen määrittäminen maatalouden kestävän kehityksen indikaattorien asettamiselle ja arvioimiselle. SUSAGRI-hankkeen muissa osuuksissa kehitetään ja testataan yksityiskohtaisempia indikaattoreita muutamille kestävän maatalouden keskeisille osa-alueille. Indikaattorien tarkoituksena on tunnistaa ja kerätä laajasta informaatiotulvasta oleellista tietoa mm. poliittisen päätöksenteon, hallinnon, tutkimuksen ja kuluttajien käyttöön. Koska kestävän maatalouden käsite on vahvasti arvosidonnainen ja merkitykseltään monisisältöinen, ei indikaattorien avulla voida suoraan määrittää, mikä on kestävää ja mikä ei. Indikaattorit auttavat kuitenkin määrittämään kestävyyden keskeisiä alueita ja niiden tarjoaman tiedon pohjalta keskustelua kestävyydestä voidaan käydä moniulotteisemman tietopohjan valossa. Artikkelin ensimmäisessä osassa selvitettiin yleistä teoreettista viitekehystä, joka liittyy indikaattorien valitsemiseen ja niiden käyttökelpoisuuden arvioimiseen. Maatalouden kestävän kehityksen indikaattorien esittämiseen käytettiin PSR-mallia (Pressure-State-Response), jota on käytetty useissa kansainvälisissä indikaattorien kehittämishankkeissa (mm. OECD, YK, EUROSTAT). Lisäksi selvitettiin indikaattoreita, jotka liittyvät kestävän maatalouden taloudellisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Arviointi- ja mittausmenetelmät todettiin puutteellisiksi erityisesti kvalitatiivisiin ilmiöihin kuten maiseman laatuun ja eläinten hyvinvointiin liittyvillä kestävyyden osa-alueilla. Myös taloudellisten ja sosiaalisten indikaattorien määrittämiseen teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet näyttävät vielä riittämättömiltä. Indikaattorien käytön yleisen viitekehyksen osalta todettiin kehittämistarpeita mm. tulosten tulkinnassa, epävarmuustekijöiden huomioimisessa ja eri osa-alueiden välisten yhteyksien tunnistamisessa.