Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Infrared drying of herbs (Research Note)

Pääkkönen, Kirsti; Havento, Jukka; Galambosi, Bertalan; Pyykkönen, Markus (1999)

 
Avaa tiedosto
afsf8_19.pdf (47.06Kt)
Lataukset 


Pääkkönen, Kirsti
Havento, Jukka
Galambosi, Bertalan
Pyykkönen, Markus

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
8

Numero
1

Sivut
19-27


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1999
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069069
Tiivistelmä
Yrttien kuivaukseen rakennettiin kuivuri, jonka runkorakenne oli puuta ja joka oli vuorattu kiillotetulla alumiinipellillä sisältä ja vanerilla päältä. Kuivaustunneli oli jaettu kolmeen peräkkäiseen kammio-osaan, joiden kattoon oli ripustettu erikokoisia infrapunalamppuja (500 mm, 1000 mm ja 1500 mm) tunnelin pitkittäissuuntaisesti ja lisäksi kammiossa 3 yksi lampuista poikittaissuuntaisesti. Nimellistehot peräkkäisissä kammioissa olivat 13, 9 ja 9 kW. Kuivattavat kasvit asetettiin yhdeksään teräsverkkokoriin, joiden yhteistilavuus oli 486 dm3 ja jotka siirrettiin kuivaukseen ja kuivurista ulos sähkömoottorikäyttöisellä kuljetinradalla. Kuivausilma kulki kuivattavan massan läpi ylhäältä alaspäin ts. kammioiden välipohjassa oli puhaltimet ja kattolevyissä imuaukot. Kussakin kammiossa oli oma ilmanpoistokanavansa. Kokeissa kuivattiin piparminttua, anisiisoppia, persiljaa sekä väinönputken lehtiä ja juuria. Kasvit kuivattiin silputtuna massana, jota kuivattiin kerralla 10-30 kg. Kuivatusta massasta seulottiin erilleen lehdet ja varret. Säteilyteho ja säteilyelementtien suunta vaikuttivat kuivumisnopeuteen. Kuivuminen oli nopeinta ensimmäisessä kammiossa ja hitainta viimeisessä kammiossa. Kuivauslämpötilan nostaminen pienensi energian kulutusta kuivauksessa. Silputtujen yrttien lehdet kuivuivat 35-50 °C:ssa noin 10 % vesipitoisuuteen keskimäärin kolmessa tunnissa, mutta varret jäivät vielä märiksi. Infrapunatekniikkaa käytettäessä kasveista tulee ilmeisesti poistaa varsiosat ennen kuivausta, jotta lopputuote täyttäisi kuivatulle tuotteelle asetetut laatuvaatimukset. Eteeristen öljyjen pitoisuus oli hiukan korkeampi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin 40 °C:ssa uunissa 3 päivää kuivatuissa vertailunäytteissä. Koliformien pitoisuus oli vähän pienempi infrapunakuivatuissa yrteissä kuin uunissa kuivatuissa yrteissä. Homeiden ja hiivojen pitoisuudessa ei juurikaan ollut eroja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että infrapunakuivaus on yrttien kuivaukseen soveltuva menetelmä.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus