Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

Comparison of two breeding systems for timing of whelpings in farmed silver foxes (Research Note)

Harri, Mikko; Mononen, Jaakko; Rekilä, Teppo; Rouvinen, Kirsti (1999)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
afsf8_3.pdf (28.76Kt)
Lataukset 


Harri, Mikko
Mononen, Jaakko
Rekilä, Teppo
Rouvinen, Kirsti

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
8

Numero
1

Sivut
3-8


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1999
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069068
Tiivistelmä
Tarhatuilla hopeaketuilla on käytössä kaksi erilaista paritusjärjestelmää. Perinteinen tapa on pitää siitosnaaraat koko ajan omissa yksikköhäkeissään, jotka sijaitsevat selvästi erillään toisistaan. Pohjoismaisen käytännön mukaan siitosnaaraat siirretään ennen parituskautta lähelle toisiaan ja usein niiden joukkoon sijoitetaan koiraita. Parituksen jälkeen naaraat siirretään paritusjärjestyksessä penikoimishäkkeihin. Pohjoismaisen käytännön otaksutaan stimuloivan ja aikaistavan naaraiden kiimaantuloa. Tässä tutkimuksessa verrattiin penikoimisen ajoittumista perinteistä paritusjärjestelmää käyttävällä Nova Scotia Agricultural Collegen (NSAC, Truro, Kanada) tarhalla ja pohjoismaista järjestelmää käyttävällä Kuopion yliopiston koetarhalla. Penikoimistiedot kerättiin molemmilta tarhoilta vuosien 1995-1997 ATK-rekistereistä. Vertailu osoitti, että hopeaketun penikoimiset ruuhkautuivat lyhyelle aikavälille ja lisääntymiskauden alkuun perinteistä järjestelmää käyttävällä NSAC:n tarhalla, kun taas pohjoismaista järjestelmää käyttävällä Kuopion yliopiston tarhalla penikoimiset ajoittuivat pitemmälle aikavälille ja niiden painopiste oli kauden lopussa. Ero oli merkitsevä vuotta vanhemmilla naarailla. Vaikka eri tarhojen vertailu onkin vaikeaa, tulokset osoittavat, ettei pitkään harrastettu käytäntö ole ainoa mahdollinen ja rohkaisevat kokeilemaan muunlaisia käytäntöjä.
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste