Yield reduction caused by a soil-borne disease of naked, dwarf, and conventional oat in Finland

Kauran kasvu hidastui ja sadontuottokyky heikkeni tautiepidemian seurauksena Viikin koetilan pelloilla vuosina 1994 ja 1995. Erityisesti kasvuston alalehdissä ilmeni harmaanruskeita laikkuja, ja vuonna 1995 osa kasvustosta kuihtui. Oireellisten kasvien juuret ja varren tyvi olivat lahot. Taudinkuvaan kuului lisäksi hidas kasvuunlähtö ja hidas kuiva-aineen kertyminen niin vegetatiivisiin kasvinosiin kuin itse sato-osaankin. Koesarjassa mukana olleista kauratyypeitä erityisesti Minnesotassa jalostettu kääpiökaura (Pal) sekä kuoreton kauralajike (Salomon) olivat voimakkaasti oireellisia. Kääpiökauran kasvustosta jopa 65 % kuoli ennenaikaisesti vuonna 1995. Pitkäkortisen maatiaisen (Jalostettu maatiainen) ja modernien lajikkeiden (Virma ja Salo) oireet olivat voimakkuudeltaan lieviä tai keskimääräisiä. Satotappiot aiheutuivat pääosin alhaisesta jyvämäärästä. Sen sijaan saastuneiden yksilöiden jyvien keskipaino saattoi jopa nousta. Oireellisista alalehdistä eristettiin kaikkiaan 57 sieni-isolaattia, joista kaksi Fusarium-lajia olivat patogeenisia laboratorio- ja kasvihuonekokeissa. (F. culmorum ja F. sambucinum). Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva keskikesä vuosina 1994 ja 1995 ilmeisesti edisti maalevintäisten Fusarium-lajien aiheuttaman juuri- ja tyvitaudin puhkeamista, mikä puolestaan aiheutti satotappiot. Alun pitäen huomion kohteena olleet lehtioireet lienevät johtuneet muista sienistä, jotka tarttuivat heikentyneiden kasvien lehtiä, eivätkä siten liene olleet satotappioiden kannalta keskeisiä.