Farmers' exposure to dusts and gases in modern Finnish cubicle cow houses
Louhelainen, Kyösti; Kangas, Juhani; Reiman, Marjut; Kalliokoski, Pentti (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Louhelainen, Kyösti
Kangas, Juhani
Reiman, Marjut
Kalliokoski, Pentti
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
3
Sivut
207-217
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin viljelijöiden altistumista kaasuille ja pölyille nykyaikaisissa pihattonavetoissa. Tutkimuksessa oli mukana 23 pihattoa, yksi kylmäpihatto ja kaksi parsinavettaa. Navetoissa oli keskimäärin 22 lypsylehmää. Tutkittavat ilman epäpuhtaudet olivat kokonaispöly, lehmän karva- ja hilseallergeeni, mikrobit, endotoksiinit sekä kaasuista ammoniakki, hiilidioksidi ja rikkivety. Mittaukset tehtiin sisäruokintakaudella lehmien ruokinta- ja lypsytöiden aikana. Tutkituissa navetoissa kokonaispölypitoisuudet olivat keskimäärin pieniä, alle 2 mg/m 3 , kun työsuojeluviranomaisten antama suositusarvo on 5 mg/m 3 . Tämä on mm. kehittyneiden työmenetelmien ansiota. Esimerkiksi automaattisten ruokintalaitteiden käyttö vähentää pölylle altistumista. Vähentynyt kuivaheinän käyttö vähentää ilman epäpuhtauksia ja vaikuttaa osaltaan myös kokonaispölypitoisuuteen. Rehun otto siilosta ja jakelu vasikoille oli syynä satunnaisiin suuriin pölypitoisuuksiin. Lehmän karva- ja hilseallergeenipitoisuuksia on mitattu vähän navetoissa. Hilsepöly aiheuttaa viljelijöille vuosittain satoja ammattitauteja kuten nuhaa, astmaa ja ihottumia. Tutkimuksessa mitattiin kahta allergeenia, joiden pitoisuudet olivat erittäin pieniä kokonaispölymäärään verrattuna. Allergeenipölyä oli viljelijöiden hengitysvyöhykkeellä, ruokintapöydällä ja lypsyasemalla, joten viljelijä altistuu tälle pölylle kaikkialla navetassa. Tutkimuksessa mitattiin viiden erityyppisen mikrobiryhmän pitoisuuksia. Kaikkien mikrobien pitoisuudet olivat pienempiä kuin aiemmissa suomalaisissa navetoissa tehdyissä tutkimuksissa. Ruokinnanaikainen homeitiöpitoisuus oli keskimäärin 4000-6000 itiötä /m 3 , kun suurimmat pitoisuudet olivat noin 150 000 itiötä/m 3 . Mikrobien lähteinä olivat kuivaheinä, rehu ja olkikuivike. Endotoksiinia on tiettyjen bakteerien soluseinässä. Koska lehmätiloilla käytetään bakteereja sisältäviä materiaaleja, navetan ilmassa on myös endotoksiinia. Sen pitoisuutta on mitattu aiemmin vain yhdessä tutkimuksessa Suomessa. Kummassakin tutkimuksessa keskimääräinen pitoisuus oli suurin piirtein sama. Suurin yksittäinen pitoisuus oli erittäin suuri verrattuna suositeltuun raja-arvoon. Ammoniakkipitoisuudet olivat pienimpiä suljetuilla lypsyasemilla. Ruokintakäytävältä mitatut pitoisuudet olivat yhtä suuria kuin vanhemmista navetoista mitatut. Nykyaikaisten navettojen keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus ei ole pienentynyt vanhempiin tuotantorakennuksiin verrattuna. Rikkivetyä ei osoitettu mittauksissa. Ilmanvaihto vaikuttaa mm. kaasupitoisuuksiin. Kaasupitoisuuksista voidaan päätellä, että ilmanvaihtojärjestelmät eivät olleet riittävän tehokkaita poistamaan kaasuja. Lisäksi navettojen suhteellinen kosteus oli keskimäärin yli 85 %. Tutkituista navetoista vain yhdessä oli yksityiskohtainen ilmanvaihtosuunnitelma. Yhteenvetona voidaan todeta, että viljelijöiden altistuminen ilman epäpuhtauksille on vähäisempää uusissa navetoissa kuin vanhoissa parsinavetoissa. Kaasu- ja mikrobipitoisuudet olivat suljetuilla lypsyasemilla pienempiä kuin avonaisilla. Kuitenkin viljelijät altistuvat epäpuhtauksille satunnaisesti ja uudetkaan navetat eivät takaa viljelijöiden terveyttä. Tulevaisuudessa erityisesti ilmanvaihtoon tulee panostaa voimakkaasti navetoita suunniteltaessa.