Luke
 

Evaluation of the spot urine sampling technique to assess urinary pseudouridine excretion in lactating dairy cows

Agricultural Research Centre of Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland
1998
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.

Pysyvä osoite

URI

Kuvaus

ei linkitystä

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin lyhytaikaisen virtsankeruun soveltuvuutta kokonaispseudouridiinierityksen määritykseen virtsassa. Kaksitoista useamman kerran poikinutta holstein-friisiläislehmää ruokittiin ristikkäiskokeessa kahdella eri koedieetillä kahden 14 päivän koejakson ajan. Toisella ruokinnalla lehmät saivat vapaasti säilörehua ja väkirehutäydennys annettiin kerta-annoksena (SF). Toisella ruokinnalla sama rehuannos syötettiin seoksena (CD). Virtsan kokonaiskeräykset tehtiin 24 tunnin ajan 2 tunnin välein koejaksojen päivinä 11 ja 14. Pseudouridiinin ja kreatiniinin eritys kullakin 2 tunnin jaksolla oli yhteydessä keräämisen vuorokaudenaikaan (pseudouridiini, P<0,001 ja kreatiniini, P<0,05) ja vaihteli lehmittäin (pseudouridiini, P = 0,092 ja kreatiniini, P<0,01), mutta näytteenottopäivä tai lehmälle annettu dieetti eivät vaikuttaneet eritykseen. Pseudouridiinin ja kreatiniinin molaarinen suhde (Ps/c) vaihteli samalla tavalla vuorokaudenajan mukaan kuin pseudouridiinin erityskin. Aineistoa käyttäen määritettiin lyhytaikaisen virtsankeruun täsmällisyys Ps/c -suhteen päivittäisen keskiarvon ennustamisessa. Useampien näytteiden kerääminen saman päivän aikana osoittautui luotettavammaksi kuin näytteiden kerääminen useampina päivinä. Lyhytaikaisen keruun antaman ennusteen virhe oli suurempi CD-ruokinnalla kuin SF-dieetillä. Edes kaikkein intensiivisin näytteenotto-ohjelma ei antanut hyväksyttäviä ennusteita Ps/c -suhteen päivittäiselle keskiarvolle, pienimmän r-arvon ollessa 0,528 ja 0,080 SF- ja CD-ryhmissä. Lisäksi Ps/c -suhteen keskiarvo selitti vain puolet havaitusta pseudouridiinin erityksen päivittäisestä vaihtelusta. Kokonaisvirtsan kerääminen näyttääkin olevan välttämätöntä lypsylehmien päivittäisen pseudouridiinin erityksen täsmälliseksi määrittämiseksi.

ISBN

OKM-julkaisutyyppi

A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Julkaisusarja

Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi

7

Numero

3

Sivut

Sivut

345-356

ISSN

1239-0992

DOI

Saavutettavuusominaisuudet

Ei tietoa saavutettavuudesta