Yellow-flowered lucerne: Properties and influence on performance and reproduction of ewes

Nurmipalkokasveihin kuuluva, sinimailasen lähisukulainen sirppimailanen (Medicago falcata L.) on uusi tulokas rehukasvivalikoimassamme. Sirppimailanen tuotiin maahamme Virosta 1980-luvun loppupuolella. Alkuaan kasvi on kotoisin Iranista ja Kaspianmeren alueelta. Aikaisempien tutkimusten mukaan sirppimailanen on sopeutunut hyvin maamme olosuhteisiin ja talvehtinut Etelä-Suomessa ilman merkittäviä talvituhoja. Uusista rehukasveista on tärkeää selvittää niiden sadon ja ruokinnallisen arvon lisäksi myös niiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet ja haitta-aineiden vaikutus eläinten terveydelle. Nurmipalkokasvien tiedetään sisältävän estrogeenisesti vaikuttavia aineita, ns. kasviestrogeeneja. Etenkin lammas on herkkä kasviestrogeenien aiheuttamille tiinehtyvyys- ja sikiävyyshäiriöille. Sirppimailasen sisältämien kasviestrogeenien mahdollista haitallista vaikutusta uuhien hedelmällisyyteen arvioitiin vertaamalla toisiinsa sirppimailas- ja timotei-nurminataruokinnalla olevien uuhien kiimaantuloa, tiinehtymistä ja karitsatuotosta. Sirppimailanen tuotti runsaan ja valkuaispitoisen kuiva-ainesadon. Valkuaispitoisuus oli korkea sekä ensimmäisessä että toisessa sadossa. Vertailulaitumen timotei-nurminataruoho ei sisältänyt lainkaan kasviestrogeeneja, sen sijaan nurmisäilörehusta löydettiin pieniä määriä formononetiinia ja biochanin-A:ta. Myös sirppimailasruohon ja -säilörehun formononetiini- ja biochanin-A -määrät olivat vähäisiä. Sirppimailasen kumestrolipitoisuus oli korkeahko. Sisäruokintakauden alusta astutuskauden loppuun uuhet söivät sirppimailassäilörehua kuiva-ainetta (g/metabolinen elopaino-kg) keskimäärin 1,77 (65) ja nurmisäilörehua 1,40 (53) kg ka/uuhi/pv. Vapaasti molempia säilörehuja saadessaan uuhet söivät halukkaammin sirppimailas- kuin timotei-nurminatasäilörehua. Vaikka sirppimailasella ruokitut uuhet saivat rehuannoksestaan timotei-nurminadalla ruokittuja uuhia huomattavasti suurempia kasviestrogeenimääriä, ei ruokinnalla todettu olevan vaikutusta uuhien karitsatuotokseen. Sirppimailasella ruokitut uuhet tiinehtyivät keskimäärin 5 päivää aikaisemmin kuin timotei-nurminadalla ruokitut. Sikiävyys molemmissa uuhiryhmissä oli hyvä. Pitkäaikaisen sirppimailasruokinnan vaikutus uuhien lisääntymiseen vaatii lisätutkimuksia.