Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Agricultural and Food Science
  • Näytä viite

The Nordic Gene Bank's Prunus clone archive in Finland : II Local races of plum

Palonen, Pauliina; Uosukainen, Marjatta; Laurinen, Eeva (1998)

 

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.


Palonen, Pauliina
Uosukainen, Marjatta
Laurinen, Eeva

Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland

Volyymi
7

Numero
3

Sivut
401-408


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1998
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
MTT:n Hämeen tutkimusasemalla sijaitsevan Pohjoismaisen Geenipankin Prunus-kokoelman luumukannoissa (Prunus domestica L.) esiintyvää geneettistä muuntelua kartoitettiin arvioimalla morfologisia ominaisuuksia. Vuonna 1993 oli elossa 177 luumupuuta, jotka edustivat 104 eri maatiaiskantaa. Jokaisesta puusta laadittiin 37 ominaisuutta sisältävä kuvaus, joka tallennettiin Pohjoismaisen geenipankin BIRS-tietokantaan. Ominaisuuksiensa perusteella luumukannat jaettiin kolmeen ryhmään. Suurimman ryhmän muodostavat punaluumut, jotka on kerätty pääosin eteläisimmästä Suomesta. Ne jaettiin edelleen viiteen alaryhmään. Toiseksi suurin ryhmä oli niinikään Etelä-Suomesta kerätyt keltaluumut, jotka jaettiin vielä kahteen alaryhmään. Kolmannen ryhmän luumut, Victoria-tyyppiset, muistuttavat englantilaista 'Victoria' lajiketta ja ne on kerätty Mikkelin läänistä ja Jyväskylän ympäristöstä. Victoria-tyyppiset luumut osoittautuivat itsepölytyskykyisiksi. Punaluumut olivat osittain itsepölytyskykyisiä ja keltaluumut itsepölytyskyvyttömiä. Kartoituksen yhteydessä kaikkien luumukantojen mahdollinen käyttöarvo arvioitiin käyttäen kriteereinä puun koristearvoa, satoisuutta, sadon laatua ja tauti- ja tuholaiskestävyyttä. Keltaluumukanta Saviolta ja Victoria-tyyppinen kanta Anttolasta on otettu taimituotantoon MTT:n Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalle
 
Collections
  • Agricultural and Food Science [531]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus