Effects of and interactions between the extent of silage fermentation and protein supplementation in lactating dairy cows

Lisäys nr-kenttään=08080186

Tutkimuksessa selvitettiin säilörehun käymisasteen ja väkirehun valkuaistason vaikutusta säilörehun syöntiin, maidon tuotantoon, maidon koostumukseen, rehuannoksen sulavuuteen ja veriarvoihin. Kokeessa oli 12 Ayrshire-lehmää ja kuusi koeruokintaa. Tutkittavina oli kaksi esikuivattua säilörehua, jotka säilöttiin bakteeriympillä (Lactobacillus rhamnosus ja Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii), 5 x 106 pmy/g ruohoa (ymppi) tai AIV 2:lla 5 l/tn (happo) sekä kolme väkirehun valkuaispitoisuutta (raakavalkuaista 129, 169, 211 g/kg ka), jotka valmistettiin korvaamalla kalajauholla 0, 6 0 ja 120 g/kg kaura-ohra-melassileike-kivennäisseoksesta. Säilörehua annettiin vapaasti ja väkirehua 10 kg/pv. Molemmat säilörehut olivat laadultaan hyviä. Ymppirehu oli huomattavasti enemmän käynyttä kuin happorehu, mitä osoitti suurempi maitohappo- (132 vs 35 g/kg ka) ja pienempi sokeripitoisuus ( 61 vs 160). Happorehuannoksen orgaanisen aineen, raakavalkuaisen ja neutraalidetergenttikuidun sulavuus oli huonompi kuin ymppirehuannoksen. Kalajauho lisäsi rehuannoksen sulavuutta. Lehmät söivät happorehua enemmän kuin ymppirehua (13.35 vs 12.82 kg ka/pv), mutta maitotuotoksissa ei ollut eroa (33.2 vs 33.5 kg/pv). Energiakorjattu maito- (36.4 vs. 35.4 kg/pv) ja rasvatuotos (1558 vs 1465 g/pv) olivat happorehulla suuremmat kuin ymppirehulla, sillä happorehulla tuotetun maidon rasvapitoisuus oli suurempi kuin ymppirehulla tuotetun (47.1 vs 44.0 g/kg). Maidon valkuaispitoisuudessa ja -tuotoksessa ei ollut eroa rehujen välillä (33.0 vs 32.5 g/kg ja 1091 vs 1087 g/pv). Kalajauho lisäsi säilörehun syöntiä, maito- ja valkuaistuotosta sekä maidon valkuaispitoisuutta. Valkuaislisän vaikutus riippui säilörehun käymisasteesta. Runsaan kilon (1.2 kg) kalajauholisä lisäsi rasvatuotosta enemmän happo- kuin ymppirehulla (122 vs 23 g/pv), kun taas valkuaistuotos nousi enemmän ymppirehulla (100 vs 60 g/pv). Happorehulla ruokitun lehmän plasman glukoosi- sekä maidon ja veren ureapitoisuudet olivat pienemmät ja veren -hydroksivoihappopitoisuus oli suurempi kuin ymppirehulla ruokitun lehmän. Tulokset viittaavat siihen, että optimitäydennys riippuu säilörehun käymisasteesta, mutta lisätutkimuksia vaaditaan säilörehun käymisasteen ja väkirehutäydennyksen välisten yhdysvaikutusten sekä säilörehun kuidun sulatukseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.