Grain yield, net blotch and scald of barley in Finnish official variety trials

Suomen virallisten lajikekokeiden ohrakokeiden (Hordeum vulgare L.) satotulokset ja verkkolaikun (Pyrenophora teres Drechs. f. teres Smedeg.) ja rengaslaikun (Rhynchosporium secalis (Oud.) J.J. Davis) määrä analysoitiin tautien esiintymisen määrittämiseksi sekä taudin, genotyypin ja ympäristön satovaikutuksen selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin sään vaikutusta verkkolaikun ankaruuteen. Genotyyppi-koepaikka yhdysvaikutus oli tilastollisesti merkitsevä sadon mutta ei verkkolaikun esiintymisen suhteen. Verkkolaikun ankaruus vaihteli vuosittain mutta ei koepaikoittain. Verkkolaikun määrä kasvukauden lopussa oli suhteellisen pieni Saana- ja Thule-lajikkeilla eikä taudin esiintyminen ollut yhtä herkkä ympäristön vaikutukselle kuin esimerkiksi Tyralajikkeella. Arve oli oireiden perusteella alttein verkkolaikulle. Sen sato ei kuitenkaan kärsinyt taudin esiintymisestä, minkä vuoksi sitä voi pitää verkkolaikun kestävänä lajikkeena. Satotulosten ja verkkolaikun ankaruuden analysoint osoittaa, että genotyypin ja ympäristön yhdysvaikutuksen suuruutta ei voi selittää ohragenotyyppien verkkolaikunkestävyyseroilla. Rengaslaikun ankaruuden keskiarvolukemat olivat yleisesti pienempiä kuin verkkolaikun, ja sen merkitys näyttää verkkolaikkua vähäisemmältä. Uusien koepaikkojen tulosten lisääminen verkkolaikkutuloksiin ei muuttanut tehtyä johtopäätöstä verkkolaikun runsaamman esiintymisen ja suuremman sadon yhteydestä. Toukokuun sademäärä ja lämpötilasumma (yli 0°C) vaikuttivat verkkolaikun määrään ohrakasvustoissa kasvukauden lopussa. Ohran siementä ei Suomen virallisissa lajikekokeissa ole käsitelty kasvitautien torjunta-aineilla. Kylvö viileään ja märkään maahan näyttää edesauttavan ohran orasten verkkolaikkutartuntaa edellisvuonna tartunnan saaneesta kasvijätteestä vapautuvista verkkolaikkuitiöistä. Tulokset osoittavat, että kasvitautitulosten keräämistä virallisista lajikekokeista on kehitettävä.