Optimizing anther culture for barley breeding
Manninen, Outi (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Manninen, Outi
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
5-6
Sivut
389-398
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Ohran ponsiviljelymenetelmää optimoitiin kaksois-haploidien ohralinjojen tuottamiseksi suomalaisesta ohran jalostusmateriaalista. Emokasveina käytettiin ohralinjojen ja -lajikkeiden ('Arve', 'Bonus', 'Botnia', 'Inari', Jo1610, 'Kustaa', 'Kymppi', 'Larker Mutant', OB264, 'Prisma', 'Rolfi', WW7860) välisten risteytysten F 1 -sukupolvea. Tutkimuksessa selvitettiin induktioalustan, mannitoliesikäsittelyn, ponsien maljaustiheyden sekä inkubaatiolämpötilan ja -valaistuksen vaikutusta ponsiviljelyvasteeseen. Ponsien esikäsittely 0,175 M mannitolialustalla osoittautui hyväksi useilla genotyypeillä, parhaalla genotyypillä ('Inari' x 'Kymppi') vihreiden taimien tuotto 100 pontta kohden parani 26 %:sta 74 %:iin. Pienempi ponsitiheys maljalla (1,6 pontta/cm 2 ) tuotti enemmän vihreitä taimia kuin suurempi (5,1 pontta/cm 2 ). MMS-MG induktioalusta oli jonkin verran N 6 -MG alustaa parempi, kun taas 100 mM hopeanitraatin lisäys heikensi taimien tuottoa. Inkubaatiolämpötila ja -valaistus eivät vaikuttaneet ponsiviljelyvasteeseen. Sen sijaan kaikissa kokeissa genotyyppi vaikutti voimakkaasti ponsiviljelyvasteeseen. Kaikista tutkituista genotyypeistä kyettiin tuottamaan vihreitä kasveja.