The effects of a non-woven cover in combination with different soil mulches in strawberry cultivation
Aflatuni, Abbas; Kemppainen, Riitta; Heinonen, Alpo; Hakonen, Tiina (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Aflatuni, Abbas
Kemppainen, Riitta
Heinonen, Alpo
Hakonen, Tiina
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
5-6
Sivut
371-380
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Maanpeite- ja kasvustokatteiden vaikutusta mansikan sadon ajoitukseen, määrään ja laatuun tutkittiin vuosina 1989-93 Pohjois-Suomessa. Harsoa käytettiin kokeessa kahdella tavalla: 1) harso levitettiin kasvuston päälle heti kevätpuhdistuksen jälkeen ja poistettiin kukinnan alkaessa, 2) edellisen lisäksi harso levitettiin uudelleen elokuussa sadonkorjuun jälkeen ja sen annettiin olla kasvuston päällä ilmojen kylmenemiseen saakka. Maanpeitteenä käytettiin Mypex-katekangasta, mustaa muovia tai valkoista muovia, jonka alapinta oli musta. Lisäksi verranteena kasvatettiin mansikkaa ilman harsoa ja katetta. Harson käyttö aikaisti satoa 4-9 päivää. Kylminä keväinä harson käyttö lisäsi kauppakelpoista satoa hiukan, kun taas lämpiminä keväinä harso lisäsi pienten marjojen osuutta ja sen seurauksena vähensi kauppakelpoisen sadon määrää. Harson käyttö sekä syksyllä että keväällä ja erityisesti viileänä syksynä lisäsi kauppakelpoista satoa. Syynä saattaa olla se, että mansikan kukka-aiheiden muodostuminen voi jatkua syksyllä pidempään. Maanpeitekatteista vain musta muovi aikaisti satoa 1-2 päivää ilman maanpeitettä kasvatettuun mansikkaan verrattuna. Sen sijaan valkoinen muovi hidasti sadon kypsymistä 1-3 päivää. Ylensä maanpeitekatteiden käyttö lisäsi kauppakelpoista satoa. Kuumina kesinä paras kauppakelpoinen sato saatiin valkoisen muovikatteen avulla, joten sen käyttö on yksi vaihtoehto lämpimille alueille.