The effects of added glycerol or unprotected free fatty acids or a combination of the two on silage intake, milk production, rumen fermentation and diet digestibility in cows given grass silage based diets
Khalili, Hannele; Varvikko, Tuomo; Toivonen, Vesa; Hissa, Kari; Suvitie, Marjatta (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Khalili, Hannele
Varvikko, Tuomo
Toivonen, Vesa
Hissa, Kari
Suvitie, Marjatta
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
5-6
Sivut
349-362
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin lypsylehmille annettavaan väkirehuun lisätyn glyserolin tai suojaamattomien vapaiden rasvahappojen tai näiden yhdistelmän vaikutuksia rehun syöntiin, maidontuotantoon, maidon koostumukseen, pötsifermentaatioon, veriarvoihin ja ruokinnan sulavuuteen. Koejärjestelyssä mukana olleita 12 friisiläislehmää ruokittiin säilörehuun perustuvalla ruokinnalla. Koeruokintoja oli neljä. Kontrolliruokinnassa lehmille annettiin säilörehua ja perus-väkirehua. Säilörehua lehmät saivat vapaasti ja perusväkirehua 7 kiloa päivässä. Kilogrammassa perusväkirehua oli 600 g ohraa, 80 g kauraa, 150 g leikettä, 95 g soijarouhetta, 20 g melassia ja muita 55 g. Kahdessa koeväkirehussa 36 g/kg ohraa oli korvattu joko glyserolilla tai rasvahapposeoksella. Yhdessä koeväkirehussa 72 g/kg ohraa oli korvattu glyserolin (36 g/kg) ja rasvahappojen (36 g/kg) yhdistelmällä. Rasvahappolisä koostui palmitiini- C 16:0 (126 g/kg), steariini- C 18:0 (22 g/kg), öljy- C 18:1 (376 g/kg), linoli- C 18:2 (274 g/kg), linoleenihaposta C 18:3 (32 g/kg) ja vapaita rasvahappoja triglyseridimuodossa (170 g/kg). Rasvahapot heikensivät ruokinnan sulavuutta ja säilörehun syöntiä. Rasvahapot eivät kuitenkaan muuttaneet pötsifermentaatiotyyppiä, pötsin ammoniakkipitoisuutta eikä alkueläinten lukumäärää pötsissä. Maitotuotos lisääntyi ja samalla maidon valkuaispitoisuus pieneni hieman, mutta valkuaistuotos ei vähentynyt. Maidon rasvahappokoostumus parani siten, että steariini- ja öljyhapon suhteelliset osuudet lisääntyivät. Glyserolilisä muutti pötsifermentaatiotyyppiä vähentäen etikkahapon suhteellista osuutta ja lisäten propioni- ja voihapon osuuksia. Muutokset fermentaatiossa olivat kuitenkin niin pieniä, etteivät betahydroksivoihapon ja glukoosin pitoisuudet veressä, maidontuotanto eikä maidon koostumus muuttuneet. Tämän kokeen tulosten perusteella glyserolilisäyksestä ei ollut hyötyä ruokittaessa lypsylehmiä säilörehuun perustuvalla ruokinnalla. Kuitenkin on todettava, että maidontuotanto oli suurinta annettaessa glyserolia ja rasvahappoja yhdessä.