Typpilannoituksen vaikutus niittynurmikka-, nurmirölli- ja puisto- ja punanatanurmikon kasvuun ja kestävyyteen

Typpilannoituksen vaikutusta nurmikon kasvuun ja kestävyyteen hietasavimaalla tutkittiin Jokioisissa Kasvintuotannon tutkimuslaitoksella vuosina 1987-1990. Kasvukauden aikana kolmessa erässä annettu typpilannoitus vaihteli 60 kilon portain lannoittamattomasta 300 kg/ha saakka. Koejäseninä olivat puhtaina kasvustoina kasvaneet Koket-puistonata, Echo-punanata, Julia- ja Delft -niittynurmikka sekä Rasti-nurmirölli. Typpilannoitus lisäsi talvituhoja. Myös kasvilajien talvenkestävyydessä oli eroja. Tutkituista lajikkeista Julia-niittynurmikan talvenkestävyys oli paras ja Echo-punanadan huonoin. Echo-punanadan ja Delft-niittynurmikan peittävyys ja yleisarvosana huononivatkoimakkaasti, että niitä ei voi suositellla käytettäväksi lyhyeksi leikatuissa nurmikoissa. Echon ja Delftin ruudut rikkaruohottuivat voimakkaasti. Julia-niittynurmikan peittävyys ja yleisarvosana säilyivät hyvinä kaikilla typpilannoitusmäärillä. Sen sijaan Rasti-nurmirölliin ja Koket-puistonataan typpilannoitus vaikutti haitallisesti. Lannoittamattomina ja pienellä typpilannoituksella (60 kg/ha) puistonata ja nurmirölli menestyivät hyvin. Lannoitus lisäsi nurmikon kasvua. Eniten lannoitus lisäsi Julia-niittynurmikani vähäisintä ja punanadan voimakkainta. Typpilannoitus lisäsi maan nitraattipitoisuutta lokakuussa 1990 otetuissa näytrmikon typpilannoituksen aiheuttamaa nitraatin huuhtoutumisriskiä pohditaan kirjallisuuden avulla. Ravinteikkaalle kasvualustalle perustetut nurmikot menestyvät varsin pienellä typpilannoituksella (noin 60 kg/ha kasvukaudessa). Lannoittaminen ei joka kesä ole edes tarpeen.