Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Tiedote
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Tiedote
  • Näytä viite

Kasvualustan johtokyvyn vaikutus turpeessa viljellyn tomaatin satoon ja sadon laatuun

Uronen, Kaisa Reeta; Tahvonen, Raija; Jokinen, Raili; Bartosik, Marja-Liisa (1993)

 
Avaa tiedosto
maatut10_93.pdf (3.806Mt)
Lataukset 


Uronen, Kaisa Reeta
Tahvonen, Raija
Jokinen, Raili
Bartosik, Marja-Liisa

Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote

Numero
10/93

Sivut
34 p3 liitettä


Maatalouden tutkimuskeskus
1993
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014042925263
Tiivistelmä
Suljetussa viljelyjärjestelmässä, kasvualustana turve, tutkittiin kasvualustan puristenesteen korkean johtokyvyn ja natriumkloridilannoituksen vaikutusta tomaatin satoon ja sadon laatuun. Kahtena vuonna tehdyissä kokeissa puristenesteen johtokyvyn tavoitearvot olivat ensimmäisenä vuotena 2,5 mS/cm ja 5 mS/cm. Näistä jälkimmäinen saatiin joko yksinomaan NPK-lannoituksella tai NPK- ja natriumlannoituksella (Cl 500 mg/l). Toisena vuonna johtokyvyn tavoitearvot olivat 5 mS/cm ja 7,5 mS/cm, joista 5 mS/cm saatiin NPK-lannoituksella ja 7,5 mS/cm NPK- ja kloridilannoituksella (Cl 1000 mg/l). Johtokykyarvoilla 2,5 mS/cm ja 5 mS/cm tomaatin kokonaissadot eivät poikenneet merkitsevästi toisistaan, vaikka suurin sato tuli alhaisella johtokykyarvolla. Toisena vuonna pääravinteilla toteutettu 5 mS/cm:n lannoitustaso tuotti merkittävästi muita paremman sadon ja sadon paremmuus alkoi näkyä jo kasvukauden alussa hedelmien painon ja lukumäärän kasvuna. Kasvualustan puristenesteen johtokykyarvoilla sekä natriumin ja kloorin pitoisuuksilla ei ollut vaikuusta hedelmien ulkoiseen laatuun. Natriumkloridilannoitus kohotti hedelmien ja lehtien natrium- ja kloridipitoisuutta, mutta ei vaikuttanut muiden ravinteiden pitoisuuksiin. Käsittelyjen aiheuttamat hedelmien sokeri- ja happopitoisuuksien erot olivat vähäiset. Pääravinteilla saatu puristenesteen johtokyky 5 mS/cm tuotti hedelmiä, joiden maku erottui muiden käsittelyjen hedelmistä. Selviä maun miellyttävyyseroja ei kuitenkaan todettu.
Collections
  • Tiedote [597]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus