Kasvualustan johtokyvyn vaikutus turpeessa viljellyn tomaatin satoon ja sadon laatuun

Abstract

Suljetussa viljelyjärjestelmässä, kasvualustana turve, tutkittiin kasvualustan puristenesteen korkean johtokyvyn ja natriumkloridilannoituksen vaikutusta tomaatin satoon ja sadon laatuun. Kahtena vuonna tehdyissä kokeissa puristenesteen johtokyvyn tavoitearvot olivat ensimmäisenä vuotena 2,5 mS/cm ja 5 mS/cm. Näistä jälkimmäinen saatiin joko yksinomaan NPK-lannoituksella tai NPK- ja natriumlannoituksella (Cl 500 mg/l). Toisena vuonna johtokyvyn tavoitearvot olivat 5 mS/cm ja 7,5 mS/cm, joista 5 mS/cm saatiin NPK-lannoituksella ja 7,5 mS/cm NPK- ja kloridilannoituksella (Cl 1000 mg/l). Johtokykyarvoilla 2,5 mS/cm ja 5 mS/cm tomaatin kokonaissadot eivät poikenneet merkitsevästi toisistaan, vaikka suurin sato tuli alhaisella johtokykyarvolla. Toisena vuonna pääravinteilla toteutettu 5 mS/cm:n lannoitustaso tuotti merkittävästi muita paremman sadon ja sadon paremmuus alkoi näkyä jo kasvukauden alussa hedelmien painon ja lukumäärän kasvuna. Kasvualustan puristenesteen johtokykyarvoilla sekä natriumin ja kloorin pitoisuuksilla ei ollut vaikuusta hedelmien ulkoiseen laatuun. Natriumkloridilannoitus kohotti hedelmien ja lehtien natrium- ja kloridipitoisuutta, mutta ei vaikuttanut muiden ravinteiden pitoisuuksiin. Käsittelyjen aiheuttamat hedelmien sokeri- ja happopitoisuuksien erot olivat vähäiset. Pääravinteilla saatu puristenesteen johtokyky 5 mS/cm tuotti hedelmiä, joiden maku erottui muiden käsittelyjen hedelmistä. Selviä maun miellyttävyyseroja ei kuitenkaan todettu.