Pikkuhiljaa sekin selvis... Kuluttajakeskeiseen tiedonrakenteluun ja kehittävän toiminnan vuorovaikutusmalliin perustuvan tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön oppimisvaikutukset uuden elintarviketuotteen kehittämisessä
Kupiainen, Terri; Lähteenmäki, Marko (2009)
Kupiainen, Terri
Lähteenmäki, Marko
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
175
Sivut
118 s
MTT
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-238-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-238-6
Tiivistelmä
Yrityksen kyky etsiä ja tuottaa uutta tietoa ja soveltaa sitä on tärkeä kestävän kilpailukyvyn kehittymiseen vaikuttava tekijä. Kehityksen edellytyksenä on oppiminen. Kaikki oppiminen ei perustu yksinomaan koulutukseen ja opetukseen vaan tiedon rakenteluun ja yhteisölliseen tiedon siirtämiseen, sillä on mahdotonta opettaa sellaista, mistä kenelläkään ei ole vielä täyttä ymmärrystä. Tutkimuksessa on kuvattu kuluttajakeskeisesti etenevän tuote- ja konseptisuunnittelun yhteydessä tapahtuvaa oppimista yrittäjien, tuotekehittäjien ja tutkijoiden näkökulmasta. Tutkimus noudattaa empiirisen pitkittäistutkimuksen strategiaa ja siinä kuvataan ajallisesti etenevää prosessia, jonka avulla kuluttajatutkimustietoa viedään tuotekehityksen kautta konseptisuunnitteluun ja tuotekehitysprosesseihin. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa erilaisista sosiaalisista ja kognitiivisista prosesseista, jotka johtavat tehokkaampaan oppimiseen. Tutkimus on tehty tiedonrakentelun ja kehittäväntoiminnantutkimuksen viitekehyksessä. Konseptisuunnittelu on rinnastettu tiedonrakenteluun, jossa tiedon osasista yhdistellään ja tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erilaiseen asiantuntijuuteen perustuen uutta tietoa, näkemystä ja osaamista. Näkökulma olettaa, että tietyissä olosuhteissa voidaan edeltävien mentaalisten mallien avulla rakentaa yhteinen visio, mikä tukee myös innovaatioaktiviteetteja ja tarjoaa käsitteellisiä välineet verkostoissa tapahtuvalle työskentelylle ja oppimiselle. Sovellettu kehittämismalli osoittautui oppimista edistäväksi toiminnan muodoiksi, sillä se antoi yrityksille, tuotekehitykselle ja tutkijoille aineksia uudenlaisten näkökulmien ja ajatusten kehittymiselle. Myös eri osapuolien kokonaisnäkemys tuotekehityksestä parani. Projektityöskentelyyn osallistuneiden osapuolten väliseen toimintaan sisältyi myös tiedon vaihtoon ja jakamiseen kuuluvaa työskentelyä tuote- ja konseptisuunnittelun lisäksi. Oppimisen kannalta kysymys ei siten ollut vain materiaalisen ja näkyvän tuotteen kehittämisestä, vaan uuden tiedon rakentamisesta olemassa olevista aineksista, kuten tutkimustiedosta, tuotekehitysosaamisesta ja yrittäjien aikaisemmista kokemuksista. Tiedon vaihtoon ja jakamiseen keskittyvällä toiminnalla lisättiin edellytyksiä uudenlaisen tuotekehitystoiminnan käyttöön ottamiselle yrityksissä. Projektiryhmän toiminnasta saatujen kokemusten perusteella kehittämistä voidaan suunnata enemmän kohti yhteisöllistä tiedonkehittelyä, joka palvelee yritysten tuotekehitysprosessia pitkällä aikavälillä paremmin kuin yksinomaan perinteisen kehittämisen tai konsulttityyppisen kehittämispalvelun tarjoaminen. Tämä edellyttää kuitenkin sekä rakenteellisia että toiminnallisia muutoksia tiedontuottamisen ajatusmalleissa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suunnitella sellaisia oppimisympäristöjä, joissa yrittäjät oppivat syvällisemmin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi osallistuessaan perinteiseen tapaan järjestetyille luennoille, seminaareihin tai muuhun perinteisempään opetukseen. Tutkimuksen liittäminen aktiiviseksi osaksi tuotekehitystä vaatii lähtökohtaisesti enemmän aikaa ja koordinointityötä perinteiseen tuotekehitykseen verrattuna. Tuotekehityksen alkuvaiheessa esille tulleet epäilyt käytetyn kohderyhmästrategian sovellettavuudesta pk-yrityksille eivät poistuneet kokonaan projektin loppuun mennessä. Tästä voidaan päätellä, että kohderyhmäajattelusta ei tullut yrittäjille ehdotonta käsitteellistä välinettä, jonka varassa tuotekehitystä toteutetaan, vaikka tietyntyypistä lähenemistä tähän suuntaan oli havaittavissa. Yritysten on vaikea irrottautua aikaisemmista käytännöistä, jos ne ovat toimineet tutussa markkinointiympäristössä kohtalaisen hyvin. Tutkimuksen kohteena olleen kehittämismallin sovellettavuus riippuu myös yritysten liiketoiminnan painopistealueista. Tutkimuksen tuloksena saatujen kokemusten perusteella verkottuneen kehittämisen avulla saavutettavat edut riippuvat siitä, miten onnistuneesti tutkimustoiminta ja tieto kyetään yhdistämään tuotteen kokonaissuunnitteluun. Tutkitun tiedon arvo realisoituu täysimääräisesti, jos se kyetään sisällyttämään kriittisiin tuotekehitysvaiheisiin. Tutkimustulosten valossa verkosto tukee yritysten oppimista lisäämällä tietoisuutta uusista toiminnan kohteista ja käsitteistä, vaikka opitun soveltamisen todennäköisyyttä ei varmuudella pystytäisi vielä ennustamaan.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]