Etelä-Suomen kansallisten tukien vaikutusten arviointi
Puurunen, Maija; Hirvijoki, Mika; Turunen, Harri; Åberg, Johan (2004)
Puurunen, Maija
Hirvijoki, Mika
Turunen, Harri
Åberg, Johan
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
57
Sivut
106 s. + 6 liitettä
MTT MTT
2004
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-840-4
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-840-4
Tiivistelmä
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää vuonna 1999 sovittuun tukijärjestelmään (komission päätökset 97/428/EY ja 2000/167/EY) kuuluvien tukitoimenpiteiden toteuttamista ja vaikutuksia Suomen maatalouden yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tukivaikutusten arviointi on tehty MTT taloustutkimuksessa MMM:n toimeksiannon pohjalta. Etelä-Suomen AB-tukialueen maatalouden ja tuottajien yhdentymistä EU:n maatalouspolitiikkaan on arvioitu tarkastelemalla tuottajien toimintamahdollisuuksiin vaikuttavina tekijöinä hintaintegraatiota, maatalouden rakennekehitystä, luonnonolosuhdehaitan vaikutuksia ja tuotannon kannattavuutta sekä näihin liittyviä tekijöitä. Tutkimustulosten mukaan Suomen maataloustuotteiden markkinat ovat integroituneet EU:n yhteismarkkinoihin siten, että hintainformaatio muualla Euroopassa tapahtuvista hintamuutoksista välittyy nopeasti Suomeen. Suomen maatalouden panoshintojen kehitys on pääpiirteissään seurannut vertailumaiden kehitystä. Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvan luonnonhaitan vaikutuksia on tarkasteltu arvioinnissa MTT taloustutkimuksen järjestämiin asiantuntijapaneeleihin perustuen. Luonnonhaitta ilmenee kautta koko maataloustuotannon vaikuttaen samalla alan tuottoja alentavasti ja kustannuksia lisäävästi. Luonnonhaitan lisäksi maatalouden kilpailukykyä Suomessa rasittaa pieni tilakoko. Tilakoon kasvattamista vaikeuttaa peltoviljelyn osalta myös Etelä-Suomen alueella tyypillinen suhteellisen pieni lohkoko ja alueen metsäisyys ja maiseman monimuotoisuus. Vaikka alueen rakennekehitys on ollut nopeampaa kuin eräissä muissa EU-maissa, tästä huolimatta keskimääräinen tilakoko peltohehtaarina AB-alueella on 20-50 % pienempi kuin Ruotsissa, Saksassa tai Tanskassa. Tilakoon kasvun myötä maatalouden tulotaso on pääsääntöisesti pystytty säilyttämään, mutta tuotannon kannattavuus ei ole noussut tilakoon kasvua vastaavasti. Nopealla rakennekehityksellä ei myöskään ole saavutettu kovin merkittävää tuottavuuden nousua AB-alueen maataloudessa. Viljelijöiden kannusteet investoida ja laajentaa tuotantoaan liittyvät pääosin skaalaetujen tavoitteluun tuotannossa. Kansallisella tuella on ollut ratkaiseva merkitys maataloustulon muodostumisessa ja alueen maa- ja puutarhatalouden jatkuvuuden turvaamisessa AB-tukialueella. Syksyllä 2002 tehdyn kyselyn mukaan viljelijät ovat myös itse korostaneet tulotukien merkitystä investointipäätöksiin vaikuttavana tekijänä. Vuosien 2001-2003 ennakollisten tulosten mukaan Etelä-Suomen kansallinen tuki kattoi viljelijäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi saadusta maataloustulosta alueen nautakarja- ja sikatiloilla karkeasti 40-70 %, kananmuna- ja broileritiloilla koko maataloustulon ja lisäksi osan tuotantokustannuksista, viljatiloilla noin 30 % maataloustulosta ja kasvihuoneyrityksissä koko maataloustulon. Kansallisen tuen osuus maataloustulosta on vuosina 2001-2003e vähentynyt vilja- ja sikatiloja lukuun ottamatta kaikissa tuotantosuunnissa. AB-tukialueen maa- ja puutarhataloudella on Suomen maatalouden kannalta erittäin suuri merkitys, sillä tuotannonalasta riippuen alue vastaa 25-75 %:sta Suomen kotieläintuotannosta, yli 90 %:sta vehnän, mallasohran ja sokerijuurikkaan tuotannosta sekä yli puolesta puutarhatuotannosta ja 40-75 %:sta eräiden muiden keskeisten viljelykasvien tuotannosta. Alueella sijaitsevat maan suurimmat elintarviketalouden jalostuslaitokset ja ruokatehtaat. Myös merkittävä määrä tuotantopanoksia valmistavista yrityksistä sijaitsee alueella. Hoidetun maaseutu- ja kulttuurimaiseman säilymisen merkitys korostuu Etelä-Suomessa vastapainona suurten väestökeskusten sijainnille. Alue on myös matkailun kannalta erittäin tärkeä. Alueen maankäytön historian jatkuvuus ja kulttuurihistoriallinen arvo halutaan ylläpitää pitämällä alueet maataloustuotannossa.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]