Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTTL:n tutkimuksia
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTTL:n tutkimuksia
  • Näytä viite

Kotieläinrakennusinvestointien kannattavuus ja maksuvalmius

Pietola, Kyösti; Lempiö, Pasi; Heikkilä, Anna-Maija (1998)

 
Avaa tiedosto
mttl_tutk229_1998.pdf (7.417Mt)
Lataukset 


Pietola, Kyösti
Lempiö, Pasi
Heikkilä, Anna-Maija

Julkaisusarja
MTTL Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, tutkimuksia

Numero
229/1998

Sivut
118 p


Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-020-1
Tiivistelmä
Maatalouden kannattavuusongelmat korostuvat kotieläinrakennusinvestoinneissa. Kolmen ensimmäisen EU-vuoden perusteella arvioituna yhteiskunnan tukemienkin rakennusinvestointien riskit ovat tuottoihin nähden suuret. Investointien tuottotaso olisi riskeihin verrattuna riittävä vain erittäin suurissa teollisissa tuotantoyksiköissä, jotka lisäksi täyttäisivät Suomen ympäristösäädösten vaatimukset vain poikkeustapauksissa. Perheviljelmien on pääsääntöisesti tyydyttävä tuottoon, joka ei anna täyttä korvausta investoinnin pääomakustannuksille eikä sen sisältämille riskeille. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan yhteiskunnan tuella on erittäin keskeinen vaikutus kotieläinrakennusinvestointien kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Korkotuki alentaa pääomakustannusta ja avustus parantaa investoinnin kannattavuutta alentamalla viljelijän osuudeksi jäävää eläinpaikan hintaa. Tämän lisäksi avustus parantaa liikevaihtoon nähden suurten kotieläinrakennusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, koska avustus alentaa investointien velka- ja vakuustarvetta. Tilakohtaisten tekijöiden ohella investointituen määrä ratkaisee käytännössä, onko investointi toteuttamiskelpoinen vai ei. Viimeaikainen investointitukien yhdenmukaistaminen tuotantosuunnittain ja alueittain onkin ollut tästä näkökulmasta perusteltua. Tutkimuksessa vertailtiin kotieläinrakennusinvestointien kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmia keskenään tilanteessa, jossa investoinnin tuotot ovat epävarmat. Riskit hinnoiteltiin sen perusteella, kuinka paljon kotieläintuotteiden hinnat ovat vaihdelleet kolmen ensimmäisen EU-vuoden aikana. Kotieläinrakennusinvestointien riskit ovat tulosten mukaan suuret. Yleistäen voidaan sanoa, että riskeille saadaan täysi korvaus, jos investointi tuottaa pääomalle tuoton, joka on vähintään kaksi kertaa pääoman poisto- ja korkokustannus. Tulokset tukevat käsitystä, että perinteinen ja yleisesti käytetty maksuvalmiuslaskelma suosittaa investointeja liian alhaisella tuotolla. Maksuvalmiuslaskelman heikkoudet korostuvat nykyisin kotieläinrakennusinvestoinneissa, koska investointien koko ja maatalouden tuotemarkkinoiden riskit ovat kasvaneet. Sääntöjä yhteiskunnan osallistumisesta investointien rahoitukseen tulisikin selkiyttää siten, että tukihakemuksissa edellytettäisiin maksuvalmiuslaskelman rinnalla kannattavuuslaskelma ja pääomalle tuottovaatimus, jossa otettaisiin riskit huomioon. Kotieläintilojen ympäristö- ja peltoalavaatimukset ovat Suomessa tiukemmat kuin esimerkiksi Tanskassa. Tutkimuksessa esitettyjen investointilaskelmien mukaan ympäristösäädökset rajoittavat viljelijöiden pääsyä riittävän suureen tuotantoyksikköön ja pitkälle koneellistettuun tuotantotekniikkaan, joka olisi kilpailukykyinen Euroopan yhteismarkkinoilla. Alhaisten tuotantokustannusten tekniikka on kuitenkin jo vakiintuneessa käytössä kotieläintiloilla niissä kilpailijamaissa, jotka harjoittavat mittavaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vientiä. Ympäristöön liittyviä säädöksiä ei ole syytä kyseenalaistaa ainakaan tämän tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Esitettyjen kannattavuuslaskelmien perusteella tulisi kuitenkin harkita sitä, että ympäristöohjelmilla ohjattaisiin nykyistä enemmän tukea ympäristöystävälliselle kotieläintaloudelle. Tietyt ympäristönormit täyttävälle, riittävän laajaperäiselle kotieläintilalle maksettavan laajaperäisyyslisän tavoitteena tulisi olla korvaus siitä, ettei suomalaisella viljelijällä ole kilpailijoitaan vastaavaa mahdollisuutta päästä erittäin voimaperäiseen, alhaisten tuotantokustannusten tuotantotekniikkaan.
 
Collections
  • MTTL:n tutkimuksia [249]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus