Kotieläinrakennusinvestointien kannattavuus ja maksuvalmius

Abstract

Maatalouden kannattavuusongelmat korostuvat kotieläinrakennusinvestoinneissa. Kolmen ensimmäisen EU-vuoden perusteella arvioituna yhteiskunnan tukemienkin rakennusinvestointien riskit ovat tuottoihin nähden suuret. Investointien tuottotaso olisi riskeihin verrattuna riittävä vain erittäin suurissa teollisissa tuotantoyksiköissä, jotka lisäksi täyttäisivät Suomen ympäristösäädösten vaatimukset vain poikkeustapauksissa. Perheviljelmien on pääsääntöisesti tyydyttävä tuottoon, joka ei anna täyttä korvausta investoinnin pääomakustannuksille eikä sen sisältämille riskeille. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan yhteiskunnan tuella on erittäin keskeinen vaikutus kotieläinrakennusinvestointien kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Korkotuki alentaa pääomakustannusta ja avustus parantaa investoinnin kannattavuutta alentamalla viljelijän osuudeksi jäävää eläinpaikan hintaa. Tämän lisäksi avustus parantaa liikevaihtoon nähden suurten kotieläinrakennusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, koska avustus alentaa investointien velka- ja vakuustarvetta. Tilakohtaisten tekijöiden ohella investointituen määrä ratkaisee käytännössä, onko investointi toteuttamiskelpoinen vai ei. Viimeaikainen investointitukien yhdenmukaistaminen tuotantosuunnittain ja alueittain onkin ollut tästä näkökulmasta perusteltua. Tutkimuksessa vertailtiin kotieläinrakennusinvestointien kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmia keskenään tilanteessa, jossa investoinnin tuotot ovat epävarmat. Riskit hinnoiteltiin sen perusteella, kuinka paljon kotieläintuotteiden hinnat ovat vaihdelleet kolmen ensimmäisen EU-vuoden aikana. Kotieläinrakennusinvestointien riskit ovat tulosten mukaan suuret. Yleistäen voidaan sanoa, että riskeille saadaan täysi korvaus, jos investointi tuottaa pääomalle tuoton, joka on vähintään kaksi kertaa pääoman poisto- ja korkokustannus. Tulokset tukevat käsitystä, että perinteinen ja yleisesti käytetty maksuvalmiuslaskelma suosittaa investointeja liian alhaisella tuotolla. Maksuvalmiuslaskelman heikkoudet korostuvat nykyisin kotieläinrakennusinvestoinneissa, koska investointien koko ja maatalouden tuotemarkkinoiden riskit ovat kasvaneet. Sääntöjä yhteiskunnan osallistumisesta investointien rahoitukseen tulisikin selkiyttää siten, että tukihakemuksissa edellytettäisiin maksuvalmiuslaskelman rinnalla kannattavuuslaskelma ja pääomalle tuottovaatimus, jossa otettaisiin riskit huomioon. Kotieläintilojen ympäristö- ja peltoalavaatimukset ovat Suomessa tiukemmat kuin esimerkiksi Tanskassa. Tutkimuksessa esitettyjen investointilaskelmien mukaan ympäristösäädökset rajoittavat viljelijöiden pääsyä riittävän suureen tuotantoyksikköön ja pitkälle koneellistettuun tuotantotekniikkaan, joka olisi kilpailukykyinen Euroopan yhteismarkkinoilla. Alhaisten tuotantokustannusten tekniikka on kuitenkin jo vakiintuneessa käytössä kotieläintiloilla niissä kilpailijamaissa, jotka harjoittavat mittavaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vientiä. Ympäristöön liittyviä säädöksiä ei ole syytä kyseenalaistaa ainakaan tämän tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Esitettyjen kannattavuuslaskelmien perusteella tulisi kuitenkin harkita sitä, että ympäristöohjelmilla ohjattaisiin nykyistä enemmän tukea ympäristöystävälliselle kotieläintaloudelle. Tietyt ympäristönormit täyttävälle, riittävän laajaperäiselle kotieläintilalle maksettavan laajaperäisyyslisän tavoitteena tulisi olla korvaus siitä, ettei suomalaisella viljelijällä ole kilpailijoitaan vastaavaa mahdollisuutta päästä erittäin voimaperäiseen, alhaisten tuotantokustannusten tuotantotekniikkaan.

The goal of this study was to estimate maximum bid prices and returns to livestock production facilities in Finland accounting for uncertain returns to capital. Current returns to livestock facilities were estimated by enterprise budgets. Volatility of these returns processes were then estimated as geometric Brownian motion with drift process, using data on monthly and weekly prices over the period of Jan. 1995- Jan. 1998. Risks implied by these volatility estimates were evaluated by options. Finally, liquidity of the conjectured investment cases were simulated by Monte Carlo -method. Estimates suggest that volatility of these returns processes matters in investment decisions. It almost doubles the required return to capital relative to the capital cost with no uncertainty (=depreciation plus interest). The estimated volatilities lay around 30 % of the return, being the highest in the weaner production and the lowest in the marketed hog and beef production. The estimated maximum bid prices strongly depend on income and investment subsidies. In most cases returns to capital would be negative if no income subsidies were paid and, hence, maximum bid prices would be zeros. If income subsidies were paid but investment subsidies were canceled only the largest hog fattening facilities with more than 1600 hogs would generate maximum bid prices that exceed the standards for building expenditures. But under the current environmental regulations, this large units would be accessible only for farms with at least 146 hectares of arable land that are exceptionally rare in Finland. Investments with more moderate size, being accessible for Finnish farmers, given the environmental regulations, yield maximum bid prices that are usually well below the standards for building expenditures, even if income subsidies, subsidized loans, and allowances are granted. Risks for illiquidity of these investments are also considerable even though the traditional calculations claim that investments are liquid. Investment programs and investment allowances, in particular, improve farmer access to sufficient credit for financing investments. Nevertheless, farmer access to large investments and low cost technologies may be retarded by rigidities in local land markets and environmental regulations that tie the maximum number of animals with the farm's arable land area. These regulations are justified for environmental reasons but they imply that, in the near future, Finnish livestock industries may not get competitive in the European Common Market.