Agenda 2000:n vaikutus Suomen maatalouteen
Ala-Mantila, Ossi; Lehtonen, Heikki; Aakkula, Jyrki; Knaapinen, Petri; Laurila, Ilkka; Niemi, Jyrki (2000)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Ala-Mantila, Ossi
Lehtonen, Heikki
Aakkula, Jyrki
Knaapinen, Petri
Laurila, Ilkka
Niemi, Jyrki
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL), tutkimuksia
Numero
244/2000
Sivut
7-103 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2000
Tiivistelmä
Agenda 2000:n yhteydessä Suomi oli ensimmäistä kertaa päättämässä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suunnasta. Maatalousuudistuksen taustalla oli tarve lisätä EU:n valmiuksia edessä olevaan laajentumiseen ja vahvistaa EU:n asemaa WTO-neuvotteluissa. Agenda 2000 ei tuonut Suomen kannalta dramaattisia muutoksia tukipolitiikkaan. Peltokasvien, maidon ja naudanlihan hintatukea vähennetään asteittain ja maatalouselinkeinolle tästä aiheutuvia menetyksiä kompensoidaan suoria tukia lisäämällä. Maitoalan uudistus aloitetaan vasta markkinointivuonna 2005-2006. Agenda 2000:ssa kiinnitettiin huomiota pohjoisten alueiden erityisoloihin. Nurmen ottaminen peltokasvituen piiriin on tärkeää Suomen karjataloudelle. Suomessa ja Ruotsin pohjoisilla alueilla maksettava viljan ja öljykasvin kuivatustuki on poikkeus EU:n markkinajärjestelyissä. Lisäksi Suomi sai toukokuussa 2000 vihdoinkin läpi EU-jäsenyysneuvotteluissa saavuttamatta jääneen keskeisen tavoitteensa: luonnonhaittatuen ulottamisen myös eteläiseen Suomeen. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen perusteella Agenda 2000 on Suomen kannalta hyvä verrattuna uhkakuviin. Kokonaisuutena ottaen ja yhdistettynä kotimaisiin toimiin uusi järjestelmä turvaa viljelyn taloudelliset edellytykset. Myös kuluttajan ja elintarvikejalostajan kannalta ratkaisu on merkittävä, koska kotimaisen raaka-ainetuotannon mahdollisuudet säilyivät. Vuonna 2000 aktiivimaatiloja eli tukea saaneita maatiloja on noin 78 000. Vuodesta 1995 niiden lukumäärä on vähentynyt 18 000 tilalla eli 19 %. Aktiivimaatilojen lukumäärä vähenee ennusteen mukaan edelleen noin 58 000 tilaan vuoteen 2006 mennessä. Näin ollen vuonna 1995 toiminnassa olleista tiloista olisi jäljellä enää 60 %. Perusmaataloutta harjoittavia tiloja on vähemmän kuin kaikkia aktiivitiloja. Arvion mukaan vuosina 2000-06 perusmaatalouden tilojen lukumäärä supistuisi 65 000 maatilasta noin 45 000 maatilaan. Hitaampi tehokkuuden ja tilakoon kasvu mahdollistaisi lyhyellä aikavälillä suuremman tilalukumäärän, mutta tällöin maatalouden kilpailukyky tuontiin nähden heikkenisi nopeasti ja tuotanto ja tilalukumäärät kääntyisivät pian jyrkkään laskuun. Ennakoitujen tuotantomäärien, tuotantopanosten käyttömäärien, pinta-alojen ja eläinmäärien sekä hintojen ja tukien perusteella laskettiin maataloustulon kehitys. Tulosten mukaan perusmaatalouden tilojen yhteenlaskettu maataloustulo kasvaa vuoden 1999 5,2 mrd. markasta 6,0 mrd. markkaan vuonna 2000. Tehtyihin oletuksiin pohjautuva ennuste vuodelle 2006 on 5,5 mrd. mk. Ennuste on herkkä varsinkin hinta- ja tukimuutoksille. Tuotantopanosten hintojen nousu heikentää tilojen kannattavuutta ja pienentää maataloustuloa. Ilman uudistusta - eli jos tuet, hinnat ja tuotantokiintiöt olisivat jääneet vuoden 1999 tasolle - maataloustulo olisi vuosina 2000-2006 keskimäärin 0,5 mrd. mk (9 %) alemmalla tasolla. EU-jäsenyyden alkuvuosina tuotannon kannattavuus oli heikointa nautakarjatiloilla. Maitotiloilla saavutettiin keskimäärin 52-74 % omalle työlle asetetusta palkkavaatimuksesta ja pääoman tuottovaatimuksesta. Viljatiloilla saavutettiin tavoitteesta keskimäärin 68 %. Paras kannattavuus on ollut sikatiloilla, joilla kannattavuustavoite saavutettiin keskimäärin 85-130-prosenttisesti. Avomaan vihannestiloilla kannattavuustavoitteesta saavutettiin keskimäärin 70-105 %. Vuodelle 2000 tehdyt tukiratkaisut parantavat jossain määrin kannattavuutta kaikissa tuotantosuunnissa. Maatiloilla viime vuosina tehdyt investoinnit ja ratkaisut viittaavat siihen, että tuottavuuden paraneminen ja tilakoon kasvu jatkuvat. Koska maatalouteen on voimakkaasti investoitu, tuotantomäärät tulevat pysymään lähellä nykytasoa seuraavan 5-10 vuoden ajan, vaikka tuotannon kannattavuus alenisi. Ammattitaitoiset yrittäjät, jotka laajentavat tuotantoa tai muuten onnistuvat alentamaan tuotantokustannuksiaan, tulevat menestymään. Toisaalta monien tilojen tulotaso ja kannattavuus pysyvät heikkona.
Collections
- Julkaisut [85599]