Perunatuotannon tilamallit
Turunen, Harri (2001)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Turunen, Harri
Julkaisusarja
MTT Taloustutkimus. Selvityksiä
Numero
23/2001
Sivut
64 p
MTT MTT Taloustutkimus
2001
Tiivistelmä
Perunan tuotot eivät kata viljelystä syntyneitä kustannuksia pienissä tuotantoyksiköissä. Tilamallilaskelmien mukaan sekä ruoka-, siemen-, ruokateollisuus- että tärkkelysperunan viljely on tappiollista alle 10 ha:n perunantuotantoaloilla vuoden 2000 hintatasolla. Laskelmaperusteet huomioon ottaen mm. ruokaperunan tuo-tanto muuttuu kannattavaksi, kun tuotantoala kasvaa yli 20 ha:n. Perunantuotantoon liittyvää taloustutkimusta on viime vuosina lisätty. Nyt julkaistut perunantuotannon tila-mallilaskelmat täydentävät MTT Taloustutkimuksessa (MTTL) aikaisemmin laadittuja perusmaatalouden ja puutarhatalouden tilamallilaskelmia. Laskelmat on laadittu erikseen ruoka-, siemen-, ruokateollisuus- ja tärkkelysperunan tuotantoon. Tilamallien laskentaperiaatteiden mukaan tuotantokustannuksiin sisältyvät kaikki perunan tuotannosta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien viljelijäperheen oman työn arvo ja tuo-tantopääoman korko. Tuotot muodostuvat sekä myynti- että tukituotoista ja kannattavuustarkastelu on tehty nettotuloskäsitteen avulla. Perunantuotannon tilamallit on laadittu vastaamaan tukialueen C2 keskeisiä perunantuotantoalueita, joita ovat mm. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Oulun seutu. Laskelmavuosi on 2000. Esimerkiksi pakatun ruokaperunan tuotantokustannus vuoden 2000 tasossa on keskikokoista sekä hiukan keskimääräistä tehokkaampaa perunantuotantotilaa kuvaavassa 10 ha:n tilamallissa 1,81 mk/kg ja 30 ha:n mallissa 1,56 mk/kg. Näin ollen pelkkä viljelyalan kasvu kolminkertaiseksi alentaa tuotantokustannuksia noin 15 %. Istutus- ja nostokoneyhteistyöllä päästään noin 0,10 mk/kg kustannussäästöihin 10 ha:n tilamallissa. Koneyhteistyön kustannussäästö on selvästi suurempi, jos nostokoneen teholuokkaa ei tarvitse vaihtaa 1-rivisestä 2-riviseksi, kuten mallinnuksessa tehtiin. Vastaavin periaattein laskettuna ilman varastointia tuo-tetun ruokateollisuusperunan tuotantokustannukset ovat keskimääräistä perunantuotantotilaa hiukan pienemmässä 10 ha:n tilamallissa 0,70 mk/kg ja 30 ha:n mallissa 0,53 mk/kg, joten tuotantokustannukset alene-vat noin 25 % pinta-alan kolminkertaistuessa.. Kauppakunnostetun siemenperunan tuotantokustannus oli keskimääräistä perunantuotantotilaa kuvaavassa 15 ha:n tilamallissa 3,40 mk/kg ja tuotannon tehokkuudeltaan vastaavassa 30 ha:n mallissa 3,25 mk/kg. Yksikkökoon kasvattamiseen liittyvien tuotannonjärjestelyjen, kuten ulkopuolisen työvoiman käytön sekä kone- ja laiteinvestointien seurauksena tuotantokustannukset alenevat vain noin 5 %. Tärkkelysperunan tuotantokustannus on pienin (0,31 mk/kg) 30 ha:n mallissa. Tärkkelysperunamallinnuksessa voitiin verrata tuotantokustannuksia ja kannattavuutta vuoden 1997 arvoihin. Tärkkelysperunan tuotantokustannukset ovat nousseet keskimäärin 0,05 mk/kg (17 %) vuodesta 1997 vuoteen 2000. Vastaavana aikana tärkkelysperunakiloa kohti laskettu tuotannon tulos on laskenut noin 0,11 mk/kg. Tuotannon tehostaminen mm. satotasoa lisäämällä alentaa tuotantokustannuksia ja parantaa siten kannatta-vuutta keskimääräisiä perunantuotantotiloja kuvaavissa tilamalleissa, mutta niiden perunantuotanto pysyy yhä tappiollisena. Sen sijaan perunan tuotantoalan lisääminen 20 - 30 ha:iin yhdessä tehokkaan tuotannon kanssa kääntää tuotannon kannattavaksi ruoka-, siemen-, ruokateollisuus- ja tärkkelysperunan tuotannossa. Tuotanto muuttuu kannattavaksi kun yksikkökohtaiset kustannukset alenevat tuotantoalan ja tehokkuuden kasvaessa. Keskeisin kannattavuuteen vaikuttava seikka on yksikköä kohti laskettu pääomakustannus, joka pienenee erityisesti tuotantoalan lisääntyessä. Pääomakustannuksista suurimman osuuden, esimerkiksi ruokaperunan tuotannossa yli 50 %, muodostavat konekustannukset.
Collections
- Julkaisut [85980]