Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite

Rikkakasvien torjunta kevätviljasta

Jalli, Heikki; Laine, Antti; Junnila, Sanni (2001)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
asarja96.pdf (314.3Kt)
Lataukset 


Jalli, Heikki
Laine, Antti
Junnila, Sanni

Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A

Numero
96

Sivut
35 p.


MTT
2001
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-619-3
Tiivistelmä
Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT, nykyisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) kuudella koepaikalla tutkittiin vuosina 1992-1994, miten kaksi rikkakasvihävitettä eli herbisidiä, kolme käyttömäärää ja kaksi käsittelyaikaa tehoavat kevätviljojen rikkakasveihin. Koekasveina olivat kevätvehnä, ohra ja kaura. Lisäksi selvitettiin herbisidien käytön kannattavuutta. Käytetyt herbisidit olivat Duplosan DP-M (diklorproppi-P/MCPA, 285/265 g/I) ja Express 75 DF (tribenuroni-metyyli, 750 g/kg). Niitä käytettiin joko pienintä suositeltua annosta, siitä kolmea neljäsosaa tai puolta annosta. Lisäksi mukana oli käsittelemätön koejäsen. Kun vilja käsiteltiin herbisidillä, siinä oli 3-4 lehteä (Zadoks 13-14) tai se oli pensomisen loppuvaiheessa tai 1-solmuasteeella (Z 21-31). Rikkakasvit olivat puolestaan sirkkalehti- tai ruusukeasteella. Rikkakasvien massa oli käsittelemättömissä koejäsenissä keskimäärin 140 k.-a. kg/ha. Neliömetrillä kasvoi keskimäärin 138 rikkakasvia, ja niistä yleisimmät olivat jauhosavikka ja peippi. Käsittelemättömän kevätviljan sato oli keskimäärin 4 460 kg/ha. Kun kevätvilja käsiteltiin herbisidillä, sato suureni keskimäärin 75 kg/ha. Talouslaskelmissa verrattiin käsitellyn ja käsittelemättömän koejäsenen katetuottoja. Hinnat olivat satokaudelta 2000/2001 ja Agenda 2000:n mukaisia. Tuotantopanokset olivat puolestaan kevään 2000 hintatasoa. Viljan pensomisen lopulla tehdyt Duplosan-käsittelyt olivat aikaisia ruiskutuksia tappiollisempia. Erityisesti vehnä kärsi kuivissa ja helteisissä oloissa tehdyistä fenoksihappokäsittelyistä, ja sato pieneni jopa 1 000 kg/ha. Sen sijaan käsittelyt Expressillä tuottivat vehnällä positiivisia tuloksia. Ohran ja kauran 3-4 -lehtivaiheessa tehdyt Duplosan-käsittelyt tuottivat vähiten (30-70 mk/ha) tappiota. Kun herbisidien käyttöä vähennetään, ruiskutusolojen on oltava hyvät ja valmisteen on tehottava rikkakasvilajistoon. Tällöin taloudellinen tulos paranee, vaikka torjunnan teho heikkeneekin. Herbisidiannosten pienentäminen sopii rikkayrttien hallintaan paremmin kuin harvakseltaan käytetyt suuret määrät rikkakasvihävitettä. Sen sijaan kesto- ja ongelmarikkakasvien torjunnassa herbisidien käyttömääriä ei voida pienentää.
 
Collections
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B [131]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste