Rikkakasvien torjunta kevätviljasta

Abstract

Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT, nykyisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) kuudella koepaikalla tutkittiin vuosina 1992-1994, miten kaksi rikkakasvihävitettä eli herbisidiä, kolme käyttömäärää ja kaksi käsittelyaikaa tehoavat kevätviljojen rikkakasveihin. Koekasveina olivat kevätvehnä, ohra ja kaura. Lisäksi selvitettiin herbisidien käytön kannattavuutta. Käytetyt herbisidit olivat Duplosan DP-M (diklorproppi-P/MCPA, 285/265 g/I) ja Express 75 DF (tribenuroni-metyyli, 750 g/kg). Niitä käytettiin joko pienintä suositeltua annosta, siitä kolmea neljäsosaa tai puolta annosta. Lisäksi mukana oli käsittelemätön koejäsen. Kun vilja käsiteltiin herbisidillä, siinä oli 3-4 lehteä (Zadoks 13-14) tai se oli pensomisen loppuvaiheessa tai 1-solmuasteeella (Z 21-31). Rikkakasvit olivat puolestaan sirkkalehti- tai ruusukeasteella. Rikkakasvien massa oli käsittelemättömissä koejäsenissä keskimäärin 140 k.-a. kg/ha. Neliömetrillä kasvoi keskimäärin 138 rikkakasvia, ja niistä yleisimmät olivat jauhosavikka ja peippi. Käsittelemättömän kevätviljan sato oli keskimäärin 4 460 kg/ha. Kun kevätvilja käsiteltiin herbisidillä, sato suureni keskimäärin 75 kg/ha. Talouslaskelmissa verrattiin käsitellyn ja käsittelemättömän koejäsenen katetuottoja. Hinnat olivat satokaudelta 2000/2001 ja Agenda 2000:n mukaisia. Tuotantopanokset olivat puolestaan kevään 2000 hintatasoa. Viljan pensomisen lopulla tehdyt Duplosan-käsittelyt olivat aikaisia ruiskutuksia tappiollisempia. Erityisesti vehnä kärsi kuivissa ja helteisissä oloissa tehdyistä fenoksihappokäsittelyistä, ja sato pieneni jopa 1 000 kg/ha. Sen sijaan käsittelyt Expressillä tuottivat vehnällä positiivisia tuloksia. Ohran ja kauran 3-4 -lehtivaiheessa tehdyt Duplosan-käsittelyt tuottivat vähiten (30-70 mk/ha) tappiota. Kun herbisidien käyttöä vähennetään, ruiskutusolojen on oltava hyvät ja valmisteen on tehottava rikkakasvilajistoon. Tällöin taloudellinen tulos paranee, vaikka torjunnan teho heikkeneekin. Herbisidiannosten pienentäminen sopii rikkayrttien hallintaan paremmin kuin harvakseltaan käytetyt suuret määrät rikkakasvihävitettä. Sen sijaan kesto- ja ongelmarikkakasvien torjunnassa herbisidien käyttömääriä ei voida pienentää.

The field study was conducted by the Institute of Plant Protection of the Agricultural Research Centre of Finland (nowadays MTT Agrifood Reseach Finland) at five experimental sites in Finland, in 1992-1994. The aim was to investigate the efficacy of two herbicide products applied at two different growth stages and three different application rates. Spring wheat, oats and barley were treated with Duplosan DP-M (dichlorprop-P/MCPA 285/265 g/l) and Express 75 DF + Sito (tribenuron-methyl 750 g/kg). Herbicides were applied at 3-4 leaves stage (Zadoks 13-14) or at tillering to early stem elongation stage (Z 21-31). The application rates were the lowest recommended, and Ÿ or œ of the lowest recommended dose. The average weed density in the 16 field trials was 138 weeds/m2 and the air dry weight 14.0 g m2. The most abundant weeds species were Chenopodium album (33 plants/m2), Lamium ssp. (28), Viola arvensis (21) and Stellaria media (19). The treatments reduced the weed density by 47-70% and the weed weight by 65-84%. The average grain yield in untreated plots was 4 460 kg/ha, and in treated plots the yield was 75 kg/ha higher on average. All extra work, product price, tramping and transporting costs were included in the economic calculations, according to which only some of the Express treatments in spring wheat gave a positive net return. Late Duplosan treatments resulted in economic losses in all crops, particularly in spring wheat under dry and warm growing conditions. As applied at 3-4 leaves stage of oats and barley, Duplosan caused a loss of FIM 30-70 or Î6-14/ha.